Jos olet matkalla Tallinnasta itään Suomenlahden rannikkoa pitkin, pidä ensimmäinen kahvitauko jo ajettuasi 36 km Narvan tietä. Tien vasemmalle puolelle jää Kiiun torni, joka on Viron pienin linnoitus.
1300-luvulla rakennetusta tornista tuli kääpiö verrattuna muihin sen ajan linnoituksiin. Satunnainen matkailija saattoi kuitenkin nukkua yön rauhassa sen kuivilla pahnoilla ilman ryöstetyksi tulemisen pelkoa. Vihollisen uhatessa Kiiun tornin muurien suojissa saattoi puolustautua pidempäänkin, jos torniin oli tuotu etukäteen polttopuita sekä juomavettä että ruokaa.
Alakerran ovi voitiin tarvittaessa teljetä paksulla hirrellä. Kapeista muurien ampuma-aukoista saattoi ampua nuolia joka suuntaan. Tarvittaessa voitiin kiviulokkeitten päältä kaataa vihollisen niskaan kuumaa vettä tai tulista tervaa. Kapeita portaita pitkin pääsee kerroksesta toiseen.
1500-luvulla Liivinmaan sodan aikana linna tuhottiin, kuten niin monet muutkin Viron linnat. Vanha torni jäi hylätyksi. Katon romahdettua sadevesi syövytti pahasti tornivanhuksen rakenteita. Kaukaa katsottuna kookas kivinen runko muistutti lähinnä yksinäistä tuulimyllyä. Vuonna 1974 alkoi tornin restaurointi. Muurit saivat punatiilisen katon päälle. Myös tornia aikanaan kiertänyt puinen parvi rakennettiin uudelleen.
Pieni pyöreä linnoitus elää nyt uutta kukoistuskauttaan. Tornissa on viehättävä pikkukahvila, jonka erikoisuutena on paikallinen munalikööri ja vastaleivottu lihapasteija. Pehmeän makuinen likööri sopii hyvin kahvin kanssa, mutta myös koko pullon voi ostaa tuliaiseksi.
