UUSIMAA / VIHTI – Vihdin seurakuntalaisia on koeteltu, sillä oma kirkko on tuhoutunut kahdesti. Vieläpä samasta syystä: salamanisku. Tulipalo on koitunut monen muunkin kirkon kohtaloksi, mutta kahdesti peräkkäin on jo harvinaista. Vihdissä aikaväliä kahden tuhoisan salamaniskun välillä ei ollut edes kolmeakymmentä vuotta.
Tunnetun kirkonrakentaja Antti Piimäsen suunnittelema kirkko valmistui vuonna 1772. Muutama vuosikymmen meni, kunnes vuonna 1818 salama iski. Tuho oli täydellinen. Jopa kirkonkellotkin sulivat. Vain yksi kynttiläkruunu saatiin pelastettua.
Arkkitehti Charles Bassin suunnittelema uusi kirkko vihittiin vuonna 1822. Italialaissyntyinen Bassi oli omalla aikakaudellaan eräs Suomen tunnetuimpia arkkitehtejä. Vihdin kirkon ohella hän suunnitteli maahamme useita muitakin kirkkoja. Bassilla oli myös iso rooli Turun palon jälkeen 1820-luvulla, kun Aurajoen kaupungista tehtiin tyylikäs empirekaupunki.
Bassin työ meni Vihdissä osittain hukkaan, sillä salama iski vuonna 1846 tuhoisin seurauksin. Jotain hyvääkin, sillä Berndt Godenhjelmin (1799-1881) maalaama alttaritaulu Jeesuksen ylösnousemus oli sattumalta pappilan tiloissa viimeistelyä vaille. Varatuomariksi kouluttautunut Godenhjelm oli myös tuottelias kuvataiteilija. Hänen alttaritaulujaan on useissa Suomen kirkoissa.
Tulipalossa pahoin kärsinyt kirkko korjattiin ja se oli uudestaan käytössä jo parin vuoden kuluttua tulipalosta. Bassin suunnittelema klassinen tyyli on säilynyt tähän päivään asti.
1920-luvun lopulla oli edessä seuraavat laajat kunnostustyöt. Niistä vastasi arkkitehti Kauno Kallio (1877-1966). Hän suunnitteli useita asuintaloja ja pankkien liikerakennuksia, mutta Kallio tunnetaan myös monien kirkkojen sekä hautamuistomerkkien suunnittelijana. Hän osallistui Vihdin kirkon tavoin myös kirkkojen korjaustöihin.
Vihdin tiilestä rakennettu tilava kivikirkko on sisältä valoisa. Valoa tulee niukasti koristeltuihin sisätiloihin isoista kaari-ikkunoista. Valkoinen holvattu puinen katto luo omalta osaltaan tilavaa tunnelmaa. Kirkkoon mahtuu kuutisen sataa ihmistä, vaikka 1920-luvun muutostöissä sivulehterit poistettiin.
Pohjakaavaltaan kirkko on erivartinen. Sen toiseen varteen tehtiin aikoinaan rippikoulusali. Tässä pikkukirkossa voitiin pitää myös ruotsinkielisiä jumalanpalveluksia. Huoneessa on esillä myös vanhaa kirkollista esineistöä. Toisessa varressa on sakasti. Kirkossa on myös pienimuotoinen kirkkomuseo. Nähtävänä on muun muassa vanhat ruumisvaunut.
Kirkon oven puoleisessa päädyssä on torni. Se oli välillä tyyliltään goottilainen, mutta kupolin Bassin suunnittelema nykyilme on palautettu 1920-luvun muutostöiden yhteydessä.
Godenhjelmin maalaama alttaritaulu koristaa kuoriosaa. Sen yläpuolella oleva koristeellinen kattomaalaus kuvaa neljää opetuslasta: Matteusta, Markusta, Luukasta ja Johannesta.
Vastapäätä alttaria keskikäytävän toisessa päässä urkuparven etuseinässä on Gösta Eklundin ja Paavo Leinosen tekemät maalaukset, eli samat kuvataitelijat, jotka vastasivat myös kuoriosan kattomaalauksista. Urkuparven maalauksiin on kuvattu tunnettuja suomalaisia: Paavo Ruotsalainen, Jaakko Tengström, Juhana Gezelius, Taneli Juslenius, Frans Schauman ja Elias Lönnrot.
Nykyinen kirkon ilme on vuoden 1982 kunnostustöiden jäljiltä. Samalla kirkkoon asennettiin palohälytys- ja sammutusjärjestelmät.
Vihdin kirkko on rakennettu korkean jääkauden synnyttämän hiekkaharjun laelle, josta on järvinäkymä. Tunnelmallisen hautausmaan täydentää kaunis sankarihauta-alue lukuisine valkoisine puuristeineen. Komean sankarimuistomerkki Hyvästijättö on Pro Finlandia -mitalilla palkitun kuvanveistäjä Heikki Varjan (1918-198) tekemä. Varja oli tuottelias sankaripatsaiden ja hautamuistomerkkien tekijä. Hänet tunnetaan erityisesti suunnittelemista mitaleistaan.
Vihdin nykykirkon edeltäjä oli Pyhän Birgitan keskiaikainen harmaakivikirkko. Sen sijainti ongelmallisessa maaperässä aiheutti seiniin halkeamia. Kirkon käyttö päättyi uuden kirkon valmistuttua ja se sai raunioitua. Kirkkojärven rannassa sijainnut kirkko myytiin huonokuntoisena huutokaupassa. Sen säilyneitä osia käytettiin uudestaan muualla. Rauniokirkon jäänteet jäivät muinaismuistoksi Vanhankirkonniemeen.
VIHDIN KIRKKO
Osoite: Kirkkotie, Vihti (navigaattoriin Riihitie).
