KÖYLIÖ / SATAKUNTA – VALMIS KESÄÄN 2026 MENNESSÄ. Suomessa kirkko on perinteisesti keskellä kylää. Köyliö tekee poikkeuksen. Täällä kirkko sijaitsee nimensä mukaisesti Kirkkosaaressa keskellä Köyliönjärveä. On vaikea edes kuvitella kirkolle kiehtovampaa sijaintipaikkaa. Sijainnin eksotiikan täydentää alueen mielenkiintoiseen historiaan liittyvät tarinat.
Köyliönjärven kulttuurihistoriallisesti arvokasta maisemaa voidaan pitää yhtenä kansallismaisemistamme. Museovirasto on määrittelyt alueen Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
Kirkon ohella saaressa sijaitsee myös kuuluisa kartano, jota pidetään maamme vanhimpana. Sen isäntänä legendan mukaan oli koulun historian kirjoistakin tuttu talonpoika Lalli. Piispa Henrikin surmavirren mukaan Lalli tappoi Piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä vuonna 1156. Muistona tästä tapahtumasta Köyliönjärven pohjoispäässä sijaitsevalle Kirkkokarille rakennettiin kappeli, josta on jäljellä enää vanhoja jäänteitä. Paikalla on myös muistokivi.
Lallin omistama kartano siirtyi ensin katoliselle kirkolle ja Turun piispojen omistukseen sekä sen jälkeen useille eri aatelissuvuille. Vuonna 1754 omistajaksi tuli Cedercreutz-suku, jonka hallussa Köyliönkartano on yhä edelleen. Muun muassa kuuluisa taiteilija Emil Cedercreutz (1879-1949) syntyi tässä kartanossa.
Cedercreutz-suvulla on tärkeä merkitys nykyisen saarikirkon toteutumiselle, sillä iso osa rakentamiseen tarvittavasta rahoituksesta tuli tunnetulta aatelissuvulta ja sen edustajalta kreivi Herman Cedercreutzilta (1684-1754).
Köyliön aumakattoisen ristikirkon on alun perin suunnitellut ruotsalainen mestari Gustaf Adolf Wiman. Kirkko valmistui vuonna 1752. Edellinen puukirkko oli tuhoutunut salamaniskusta syttyneessä tulipalossa.
Ennen siltojen valmistumista saarikirkkoon kuljettiin veneillä ja kapulalossilla. Muistona entisajoista ovat Papinportaat. Kyseessä on kiviportaat, jotka johtavat Köyliönjärven rannasta ylös kirkkomaalle. Ne olivat paikoillaan jo ennen nykyistä kirkkoa. Portaiden nimitys tulee papeista, jotka venematkan jälkeen nousivat kirkkoon kyseisiä portaita pitkin.
Alkuperäinen kirkko koki melkoisen muodonmuutoksen vuosina 1888-1890. Ruotsalaisen arkkitehti Sebastian Gripenbergin tekemien piirustusten mukaan ristikirkon julkisivusta tuli sen ajan muodinmukaisesti uusgoottilainen. Kirkkoon saatiin myös uusi päätytorni kelloineen samalla, kun aumakatto vaihtui satulakatoksi.
Alttaritaulun Ristiinnaulitseminen on maalattu Italiassa. Sen on lahjoittanut Herman Cedercreutz, jonka tiedetään itse tuoneen sen Italiasta asti. Nähtävänä on myös 1700-luvun öljymaalaus, joka kuvaa Jeesuksen ristiltäottoa. Se lienee italialainen kopio alankomaalaisen Rembrandtin vastaavasta teoksesta. Maalauksen lahjoittajana oli paikallinen kauppias Mikael Rosendahl.
Herman Cedercreutz lahjoitti aikoinaan myös kirkon kolme Tukholmassa valettua kelloa. Kirkon 1700-luvun messinkinen pallokruunu ja 1800-luvun kristallikruunut ovat tulleet myös Cedercreutz-suvun lahjoittamina.
Kolmas kirkossa esillä oleva 1700-luvun teos Ehtoollisen asettaminen on sekin taidokkaasti tehty kopio. Alkuperäisen on tehnyt Peter Paul Rubens. Kirkon teos on signeeraamaton.
Saarnastuoli on 1800-luvun lopulta, mutta siinä olevat evankelistojen kuvat on maalattu vasta 1950-luvulla. Se tekijänä oli Lauri Välke (1895-1970), joka on suunnitellut myös saarnastuolin katoksen. Sen kullattu kyyhkynen on Pyhän hengen symboli.
Kirkosta löytyy myös erään Cedercreutz-suvun jäsenen aatelisvaakuna. Tallessa on myös kirkon seinällä lakkautetun Köyliön kunnan vanha vaakuna Lallin kirveineen ja piispa Henrikin hiippoineen. Kuntaliitoksen myötä vaakunasta tuli Säkylän kunnan vaakuna.
Nykyiset kirkon kolmannet urut ovat Virtasen urkutehtaan valmistamat 1980-luvulta.
Eräs Köyliön kirkon erikoisuus on lasivitriinissä oleva miekka. Sen tiedetään olleen vääpeli Arent Gabriel Grunerin. Mies kuoli kaksintaistelussa ja päätyi haudatuksi Köyliön kirkon lattian alle.
Ajan myötä Köyliön kirkko pääsi pahasti rapistumaan. Edessä oli kallis remontti. Sen mahdollisti seurakunnan saama yksityishenkilön tekemä lahjoitus, rahallisesti arvokas testamentti. Paikalliset totesivat osuvasti, miten miljoonaperintö koitui Köyliön kirkon siunaukseksi.
Kirkko kunnostettiin täydellisesti niin sisältä kuin ulkoa. Tekniikka nykyaikaistettiin ja esteettömyyttä parannettiin. Seinät ja katot saivat uuden maalipinnan. Lattia purettiin ja samalla kirkon lattian alle haudattuja vainajia siirrettiin uuteen paikkaan kirkkomaalle. Lopputuloksena saatiin valoisa kirkkosali, missä ei ole talvellakaan kylmä.
Vielä 1700-luvulla oli tapana haudata arvohenkilöt kirkon lattian alle, kunnes se 1800-luvun alkuvuosikymmeninä kiellettiin keisarillisella asetuksella. Kirkon eteisessä on nähtävänä vanha 1700-luvun hautakivi, joka on aikoinaan ollut kirkon lattialla.
Sankarihautausmaalla lepää 60 paikallista sankarivainajaa. Muistomerkin on suunnitellut Eurassa syntynyt arkkitehti Arvid Tollet (1892-1958).
Hautausmaan yksi näyttävimmistä kohteista on aidalla rajattu Cedercreutz-suvun sukuhauta. Täällä lepää muun muassa taiteilija Emil Cedercreutz.
Eräs hautausmaan erikoisimmista muistomerkeistä on omistettu niille vangeille, jotka kuolivat Köyliön varavankilan tulipalossa vuonna 1959. Yhtenä heistä on palon aiheuttanut vanki. Hautausmaalta löytyvät myös vuoden 1918 sisällissodan muistomerkki, Karjalaan jääneiden ja muualle haudattujen muistomerkit.
Köyliö aloitti Kokemäen kappeliseurakuntana vuonna 1445 ja itsenäiseksi omaksi seurakunnaksi se tuli vuonna 1587. Köyliöllä ja Säkylällä oli vuoteen 1929 asti yhteinen kappalainen. Köyliön seurakunta liitettiin Säkylän kappeliseurakunnaksi kuntaliitoksen myötä vuonna 2016.
KÖYLIÖN KIRKKO
Osoite: Kirkkosaarentie 217, Köyliö (Säkylä).
