KYLMÄKOSKI / PIRKANMAA – Kylmäkosken punatiilisen kirkon tornin huipulla tasapainoilee kukko. Ei siis tutumpi kiristillinen symboli risti, kuten yleensä kirkontorneissa. Kirkonkukko on kuitenkin vanha kristillinen tunnus. Se muistuttaa muun muassa kukosta, joka kiekui Pietarille.
Kylmäkosken kirkko ei ole ainoa maamme kirkko, jossa on kukko ristin paikalla. Täysin poikkeuksellista oli kuitenkin Kylmäkosken kirkon sulkeminen homeesta johtuvien sisäongelmien takia. Seurakuntakeskuksissa on jouduttu laittamaan ovet säppiin, mutta Kylmäkosken yli 100-vuotias pyhättö oli ensimmäinen suljettu homekirkko Suomessa. Purku-uhka tuli kirkon ylle.
Turussa Pallivahan 1960-luvun lopulla valmistunut arkkitehti Pekka Pitkäsen suunnittelema betonikirkko suljettiin samasta syystä vuonna 2016 ja tuli lopulta pitkän pähkäillyn jälkeen puretuksi. Selvityksen perusteella yli 90 prosenttia alkuperäisestä rakennuksesta olisi mennyt uusiksi. Ongelmat olivat Turussa niin suuria, että korjaus olisi maksanut miljoonia euroja.
Kylmäkoskella päädyttiin säilyttää kansallisromantiikkaa huokuva kirkko jälkipolville. Rahaa kunnostukseen, yli kaksi miljoonaa euroa, tarvittiin täälläkin. Varainhankinta käynnistyi, kun paikkakunnalla alkoi vapaaehtoisten rahankeruu Kylmäkoski-Seuran aloitteesta.
Paikalliseen pankkiin avattiin lahjoitustili sekä myytiin erilaisia kannatustuotteita, kuten postikortteja ja pinssejä. Varoja kerättiin myös järjestämällä muun muassa konsertteja. Kokoon saatiin vain pieni osa tarvittavasta rahoituksesta, mutta kampanja oli tärkeä paikallisten hengen kohottamisen kannalta.
Isoa taloudellista tukea saatiin myös Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkkohallitukselta. Pankkilainaankin turvauduttiin.
Kylmäkosken kirkon ovet suljettiin työsuojeluviranomaisten määräyksestä tammikuussa 2011. Korjaustyö aloitettiin vuotavan katon uusimisella. Sen jälkeen siirryttiin kirkkosalin puolelle. Kylmäkosken kirkko oli poissa käytöstä runsaat kolme vuotta. Toukokuussa vuonna 2014 Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo vihki kirkon virallisesti uudestaan käyttöön.
Kylmäkosken seurakunta kuului aikoinaan ensin rukoushuonekuntana ja sittemmin kappeliseurakuntana Akaan seurakuntaan. Itsenäinen siitä tuli vuonna 1897. Ympyrä sulkeutui vuonna 2007, kun Kylmäkoski palasi takaisin Akaan seurakunnan alaisuuteen.
Kylmäkosken kuntakin oli ennen itsenäistymistään seurakunnan tavoin osa Akaata. Vuodesta 2011 alkaen Kylmäkoski on ollut jälleen osa Akaan kaupunkia.
Nykyinen Kylmäkosken kirkko on alueen kolmas, tosin edelliset olivat enemmänkin vaatimattomia rukoushuoneita. Oman oikean kirkon rakentaminen tuli ajankohtaiseksi, kun seurakunta itsenäistyi. Tehtiin rohkea päätös tiilikirkon rakentamiseksi, vaikka puinen olisi tullut edullisemmaksi.
Toive omasta seurakunnasta ja omasta kirkosta olivat Kylmäkoskella samat kuin monella muullakin paikkakunnalla. Ei ollut omaa pappia eikä hautausmaata. Silti kylmäkoskelaisten piti osallistua Akaan kirkon kustannuksiin.
Kylmäkosken kirkon suunnitelmat teki arkkitehti Henrik Helin (1868-1923) arkkitehtitoimisto Helin & Nyströmistä. Parivaljakosta Helin oli Hämeenlinnassa syntynyt arkkitehti, joka toimi myös alansa opettajana. Hänen suunnittelemia rakennuksia on useita Hämeenlinnassa ja sen lähiseuduilla. Helin suunnitteli varsinkin maatalousrakennuksia eri puolille Suomea. Ypäjän kirkko on myös hänen suunnittelemansa.
Toimiston arkkitehdeistä Aleksander Nyström on turkulaisille hyvin tuttu, sillä Nyström suunnitteli useita jugend-tyylisiä rakennuksia Turkuun.
1900-luvun alku oli Suomessa isänmaallista kansallisromantiikan aikakautta. Romantiikkaa huokuva tyylisuunta näkyi maalaustaiteessa, musiikissa ja myös arkkitehtuurissa. Kylmäkosken punaisesta tiilestä rakennettu pitkäkirkko valmistui vuonna 1900. Samantyylisiä kirkkoja rakennettiin Suomeen useitakin, mutta Kylmäkosken kirkon tornin sijainti lähes rakennuksen keskellä poikkeaa muista kirkoista.
Monet samaa tyylisuuntaa edustavat kirkot ovat ulkopuolelta hyvin samannäköisiä, mutta
sisätiloissa vierailijaa odottaa usein yllätys. Näin myös Kylmäkosken sinertävän sävyisessä kirkkosalissa. Harvoin kirkkosalissa on myöskään kahdet erilliset käytävät kirkkopenkkien välissä.
Todellinen katseenvangitsija on kuvataiteilija Matti Petäjän (1912-1995) maalaama värikäs alttaritaulu Tulkaa minun tyköni kaikki, jotka työtä teette ja olette raskautetut.
Kirkossa on istumapaikkoja 340 henkilölle.
Oma hautausmaa saatiin Kylmäkoskelle hieman ennen nykyisen kirkon valmistumista. Hautausmaata laajennettiin 1990-luvun lopussa. Täälläkin on talvi- ja jatkosodassa kuolleiden suomalaisten sotilaiden hauta-alue ja muistomerkki. Sen on suunnitellut sääksmäkeläinen kuvanveistäjä Aukusti Veuro (1886-1954). Hänen tekemiä sankaripatsaita on useilla maamme hautausmailla.
KYLMÄKOSKEN KIRKKO
Osoite: Kylmäkoskentie 137, Kylmäkoski (Akaa).
