VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Korppolaismäki on yhtä ylämäkeä, alamäkeä ja vastamäkeä – mikäli on uskomista alueen katujen nimiä. Yksi katu tekee kuitenkin poikkeuksen. Maununtyttärenkatu viittaa Korppolaismäen värikkääseen menneisyyteen.
Aurajoen suulla Turun linnaa vastapäätä sijaitsevan Korppolaismäen historia on poikkeuksellisen vaiherikas.
Kukkulalla on sattunut ja tapahtunut paljon Turun kaupungin historian saatossa. Paljon on tapahtunut myös viimeisten vuosien aikana. Turkulaisista kaupunginosista Korppolaismäki on mahdollisesti kohdannut suurimpia maisemallisia muutoksia kuin yksikään toinen vanhempi asuinalue.
Esimerkiksi räjäytysten takia Korppolaismäestä on kadonnut metreittäin kalliota. Näkymä jokirantaan rakennettujen kerrostalojen myötä on muuttunut erilaiseksi kuin mitä se oli aikaisemmin. Avoin maisema on vaihtunut kerrostaloriviksi.
Aurajokisuun kansallismaisema on ollut muutenkin isojen muutosten keskellä. Korppolaismäelle tyypilliset työläistorpat ovat lähes kaikki kadonneet. Tilalle ovat ilmestyneet nykyaikaiset omakotitalot, joiden arkkitehtuuri on poikinut valituksiakin. Tuloksetta, sillä Korppolaismäen vanhoja rakennuksia ei ole suojeltu samalla tavoin kuten esimerkiksi Portsassa.
Lopputulos on arkkitehtoninen sekamelska. Rakennusten julkisivut ovat valkoisesta lohkotiilestä mineriittilevyyn, sysimustasta lautaseinästä perinteiseen punamultaan ja jyrkästä taitekatosta laatikkomaiseen tasakattoon. Syntyy vaikutelma, että villeimmätkin ratkaisut ovat menneet rakennusvalvonnasta läpi.
Korppolaismäeltä on löydetty asutuksen jälkiä vuosisatojen taakse aina keskiajalle asti. Alueelta on löydetty ihmisten luurankoja, ilmeisesti 1700-luvun ruttoepidemian ajalta.
Korppolaismäellä on ollut ennen kaikkea tärkeä sotilaallinen merkitys. Tänne sijoitetuilla tykeillä on puolustettu kaupunkia mereltä tulevaa hyökkäystä vastaan. Mäellä on useita rakenteita, jotka sijaintinsa puolesta sopivat linnoitusten jäännöksiksi.
Vastaavasti Turun linnaa piirittävä vihollinen on voinut käyttää korkeaa kukkulaa hyväkseen tulittaessaan tykeillä vastapäätä sijaitsevaa linnaa.
Talvisodan aikana mäellä oli ilmatorjuntayksiköitä, joilla puolustettiin Turkua venäläiskoneiden hyökkäyksiltä. Kukkulan sijainti sataman kupeessa tarkoitti myös Korppolaismäen joutumista pommituksen kohteeksi. Sotavuosina putoavat pommit aiheuttivatkin alueella suuria tuhoja.
Eräs kuuluisimmista Korppolaismäen historiallisista tapahtumista koettiin, kun Erik XIV:n joukot valtasivat kukkulan vuonna 1563. Sieltä käsin oli helppo pommittaa tykeillä Turun linnaa, joka antautuikin pian.
Myöhemmin osat vaihtuivat ja Erik istui itse Turun linnassa vankina. Tarinan mukaan, kun hän virui vankilassaan, Erik katseli ikkunasta Korppolaismäen suuntaan. Siellä hänen puolisonsa Kaarina Maununtytär asui Tuupikkalan torpassa.
Nuorempi turkulaisväki ei ehkä tiedä, että entisaikoina Korppolaismäki, osana Vähä-Heikkilää, kuului Kaarinan pitäjään. Aurajokisuun alueesta pieni alue siirtyi Turun kaupungille 1800-luvulla sataman laajentamista varten, mutta vasta vuoden 1939 kuntaliitoksen myötä Korppolaismäki ja Vähä-Heikkilä kokonaisuudessaan olivat osa Turkua.
1800-luvun lopulla Korppolaismäen itäosaan syntyi taajaan asuttu asuinalue. Itse mäellekin kehittyi kaavoittamaton työläiskaupunginosa. Jokirannan telakka ja sokeritehdas tarvitsivat työntekijöitä, ja he mielellään asuivat lähellä työpaikkaa. Korppolaismäki täyttyi pienistä torpista, kunnes lisärakentaminen kiellettiin tulipalovaaraan vedoten.
Ajan myötä torppa toinen toisensa perään katosi maisemasta. Maununtyttärenkadulta löytyy vielä vanhempaa rakennuskantaa.
1980-luvulla alkoi suuret mullistukset. Aurajokirannassa Wärtsilä suunnitteli toiminnan laajentamista. Tarkoitus oli ottaa uusia alueita telakkateollisuuden käyttöön. Näin ei käynyt, kun toiminta siirtyi Pernoon.
Vähä-Heikkilän entinen takamaa on kokenut täydellisen muutoksen. Korppolaismäki ja ympäröivät alueet ovat muuttuneet entistä enemmän asuinalueiksi. Majakkaranta valmistui ensimmäisenä.
Sen jatkona kohti Aurajoen Telakkarantaa tuli Etelärannan kerrostaloalue. Samalla paikalla
Korppolaismäen kärjessä sijaitsi legendaarinen merimiesten kapakka Sista Styvern, Viimeinen Ropo. Rakennus purettiin pois telakan laajennusten tieltä jo 1900-luvun alkuvuosina. Uusi ravintola terasseineen samalle paikalle on suunnitteilla.
KORPPOLAISMÄKI
