LAPINJÄRVI / UUSIMAA – Lapinjärvi on aina ollut vahvasti kaksikielinen kunta, ja on sitä yhä edelleen. Kaksikielisyydestä kertoo kylän kaksi eri kirkkoa, joista isompaa kutsutaan nimellä Ruotsalainen kirkko. Toinen huomattavasti pienempi on Suomalainen kirkko.
Kirkot sijaitsevat vierekkäin Lapinjärven keskustassa. Se koitui myös aikoinaan molempien nykykirkkojen edeltäjien kohtaloksi. Salama sytytti Ruotsalaisen kirkon tuleen kesällä 1742. Muutaman metrin päässä sijainnut Suomalainen kirkko paloi myös tuhkaksi.
Onni oli se, että molempien kirkkojen kirkolliset arvoesineet oli viety turvaan sodalta. Venäjän ja Ruotsin välillä käytiin kiistaa valtakunnan rajoista. Sen seurauksena Venäjän joukot miehittivät Suomen. Sota päättyi Turun rauhaan, jossa Ruotsi menetti alueita idästä Kymijoen tullessa rajajoeksi. Lapinjärvi jäi Ruotsin puolelle.
Molempien seurakuntien kirkon tuhoutuessa tulipalossa, tuli pohdittavaksi, rakennetaanko yhä kaksi erillistä kirkkoa vai yksi yhteinen. Taloudellinen tilanne ei ollut siihen aikaan paras mahdollinen. Päätettiin kuitenkin rakentaa edelleen kaksi kirkkoa, molemmille sekä ruotsalaiselle ja suomalaiselle seurakunnalle. Pikkukirkko valmistui ensin, vuonna 1744 ja isompi kirkko vihittiin pari vuotta myöhemmin.
Kahden eri kieliryhmän kirkkojen sijaitseminen vierekkäin ei ole ollut harvinaista kaksikielisellä Uudellamaalla. Lapinjärvi on siinä mielessä poikkeus, kun kahden kirkon rinnakkaiselon takia syntyneet molemmat kirkot ovat yhä pystyssä.
Lapinjärven uusien kirkkojen rakentaminen tapahtui, kuten tapana oli, isoksi osaksi talkoilla. Koko kylä oli velvoitettu osallistumaan. Naisille ja lapsillekin oli aina omat tehtävänsä. Tarvittava puutavara saatiin kyläläisten metsistä. Pätevä asiantuntija eli rakennusmestari valvoi työn edistymistä.
Lapinjärvelläkin osa kustannuksista rahoitettiin koko valtakunnassa kerätyllä kolehdilla kirkkojen hyväksi.
Lapinjärvi tunnetaan myös kartanoistaan, kuten Sjökullan, Porlammin ja Mariebergin kartanoista. Kukin kartanoisäntä osallistui lahjoituksin kirkkojen rakentamiseen. Niinpä Ruotsalaisen kirkon parhaimmat paikat, ensimmäiset penkit, oli varattu kartanon herrasväelle.
Kirkkojen nimet ovat säilyneet, mutta niiden käytön kannalta kielierolla ei ole enää merkitystä. Lapinjärven ruotsalainen ja suomalainen seurakunta käyttävät nykyään molempia kirkkoja.
Tulipalosta säästynyt kellotapulikin on edelleen yhteinen. Tosin se huonokuntoisuuden takia jouduttiin rakentamaan uudestaan. Arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema kellotapuli valmistui vuonna 1827.
Suurempi Ruotsalainen kirkko on tasavartinen ristikirkko, joka sai 1800-luvun alussa hirsien päälle laudoituksen ja maalikerroksen. Nyt sen ulkoseinissä on vaalea rappaus.
Sisätilat on maalattu aistikkaan punertaviksi. Alttariseinällä krusifiksin molemmin puolin on kuvataiteilija Lennart Segerstrålen (1892-1975) suunnittelemat lasimaalaukset. Teokset on saatu kirkolle osin lahjoituksina ja osin keräyksen tuloksena. Myös kirkon kattokruunut on saatu lahjoituksina.
Segerstråle oli itseoppinut, mutta lahjakas taiteilija. Hänen päätyönään pidetään Helsingin Suomen Pankin 1940-luvun Finlandia-freskot Suomi herää ja Suomi rakentaa. Segerstrålen maalauksia on useissa Suomen kirkoissa.
Väriä kirkkosaliin tuo myös haminalaisen puusepän tekemä saarnastuoli vuodelta 1745. Saarnastuolin muiden taitureiden tekemät koristeet olivat pitkään piilossa, sillä ne peitettiin Lapinjärvelläkin valkoisen maalin alle piiloon. Vuonna 1998 koristeet saatiin uudestaan esiin.
Istumapaikkoja isommassa Ruotsalaisessa kirkossa on 400 ja pienemmässä Suomalaisessa kirkossa vain 150. Jälkimmäinen on neliönmallinen hirsirakennus, jonka ulkopinta on laudoitettu ja maalattu vaaleasävyiseksi. Sisältä se on vaatimattomasti koristeltu.
Kirkkojen vieressä on hautausmaa, mutta se on käynyt pieneksi. Uusi hautausmaa sijaitsee muutaman sadan metrin päässä. Uudella puolella sijaitsevat muun muassa sankarihaudat. Sen sijaan kirkkojen lähellä on Suomen sisällissodan uhrien sankarihauta.
LAPINJÄRVEN KIRKKO
Osoite: Lapinjärventie 18, Lapinjärvi.
