LAPPEENRANTA / ETELÄ-KARJALA – Lappeenrannassa sijaitseva Lappeen Marian kirkko on sen verran harvinainen ulkomuodoltaan, että on syytä tutustua ensin Salosen kirkonrakentajasukuun.
Juhana Salonen ja Matti Salonen, isä ja poika. Pitää myös mainita kolmas Savitaipaleella syntynyt Taavetti Rahikainen. Kaikki kolme miestä olivat tunnettuja puukirkkojen rakentajia.
Juhana Salonen kolmikon vanhimpana opetti kirvesmiehen taidot pojalleen Matille. Taavetti Rahikainen oli vuorostaan Matti Salosen opissa. Kolmikko kehitti omintakeisen rakennustyylin, mistä käytetään nimitystä kahtamoinen eli kyseessä oli kaksoisristikirkon pohjakaava.
Käytännössä se tarkoittaa, että ristinmuotoisen kirkon sakaroiden väliin rakennettiin vielä tilan laajentamiseksi ylimääräiset kulmaulokkeet. Erikoinen ratkaisu teki kirkosta tukevan. Tyyli oli uutta kirkon rakentamisessa ja se teki kolmikosta kuuluisan.
Harvinainen Lappeen kirkko on isä Juhana Salosen rakentama. Apunaan hänellä oli pitäjän asukkaita, jotka suorittivat päivätyövelvollisuuttaan.
Lappeenrannan kirkoista vuonna 1794 valmistunut Lappeen kirkko on vanhin. Uudelle kirkolle tuli tarvetta, kun vanha linnoitusalueella sijainnut kirkko paloi. Uusi päätettiin rakentaa silloisen kaupungin ulkopuolelle metsän keskelle. Toista on nyt. Kaupunki on laajentunut ja Lappeen kirkko on keskellä kaupunkia.
Vaikka kerrostalot ovat ilmestyneet kirkon ympärille, on entisaikojen tunnelma yhä aistittavissa. Ne, jotka kaipaavat perinteistä kirkkotunnelmaa kannattaa poiketa sisälle. Lappeen Marian kirkko pitää kesäisin oviaan avoinna.
Kun puukirkolla on ikää yli 200 vuotta, on siinä ajassa ehditty tehdä monenlaisia muutoksia. Arkkitehtuurissakin muoti on vaihtunut ja se on näkynyt myös Lappeen kirkon ulkonäössä. 1800-luvun lopulla uusgoottilaisuus tuli muotiin. Niinpä kirkko sai uutta ilmettä suippokaari- ja pyöröikkunoista. Onneksi 1920-luvun lopulla päätettiin palauttaa alkuperäistä ilmettä.
Lappeen kirkko on täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia, erityisesti maalauksia. Erityistä on myös, kun monen teoksen tekijää ei tiedetä. Alttaritaulu Kristuksen taivaaseen astuminen on kuitenkin yhden tunnetun taiteilijan tekemä. Aleksandra Frosterus-Såltin oli eräs maamme 1800-luvun tuotteliaimmista alttaritaulumaalareista. Hän oli siihen aikaan naismaalarina harvinaisuus.
Frosterus-Såltinin teos on alttarimaalauksista keskimmäinen. Sen molemmin puolin on tuntemattoman tekijän Pietaria ja Paavalia esittävät maalaukset. Tuntemattomaksi on jäänyt myös uskonpuhdistaja Martti Lutheria esittävän maalauksen tekijä.
Lisää tuntemattoman taiteilijan taidokkaita töitä löytyy sivusakaran seinältä. Oikeanpuoleinen esittää Kristuksen haudasta nousemista ja vasemmanpuoleinen Abrahamin pojan Iisakin uhraamista.
Myös sivulehterit on koristeltu kuvilla. Niiden tekijä tiedetään. Viipurilainen kirkkomaalari J. Dahlström ikuisti lehtereihin apostolien kuvat. 1920-luvun kunnostustöissä taiteilija Lauri Välke maalasi urkuparven edustaan opetuslapsiin liittyviä symbolisia eläinhahmoja. Mukana on Markuksen leijona, Johanneksen kotka, Matteuksen enkeli ja Luukkaan härkä. Kuvasarjan keskellä on symbolinen Jumalan karitsa -aiheinen maalaus. Jeesusta sanotaan Jumalan karitsaksi.
Eräs kirkon erikoisuus on kahdet Urkurakentamo Veikko Virtasen rakentamat urut. Alkuperäisiä ei enää ole, sillä alhaalla sijaitsevat kuoriurut ovat vuodelta 2014 ja parvella olevat urut ovat vuodelta 2024.
Uusgoottilainen kellotapuli sijaiten hieman kauempana kirkosta valmistui myöhemmin vuonna 1856. Piirustukset laati silloinen Suomen intendentinkonttorin johtaja Ernst Lohrmann.
Lappeen seurakunta kuuluu Lauritsalan, Sammonlahden, Lappeenrannan ja Joutsenon seurakuntien tavoin Lappeenrannan seurakuntayhtymään.
LAPPEEN MARIAN KIRKKO
Osoite: Valtakatu 35, Lappeenranta.
