LEMPÄÄLÄ / PIRKANMAA – Lempäälän keskustan maamerkin, keskiaikaisen harmaakivikirkon ulkopuolen kauniit tunnukset ovat jokaisessa päädyssä olevat neliapilaikkunat. Ne ovat myös muisto ajasta, kun alun perin yksilaivainen pitkäkirkko muutettiin nykyisen näköiseksi ristikirkoksi.
Lempäälän Pyhä Birgitalle omistetussa kirkossa näkyy hyvin ajan tuoma kerroksellisuus. Kirkko valmistui katolisella ajalla 1500-luvun alussa, mutta vuosina 1835-1838 kirkko sai lisätilaa kasvavalle seurakunnalle lisäsiipiensä ansiosta. Kun alkuperäinen kirkko rakennettiin harmaakivestä, tunnistaa uudemmat ristisakarat vaaleasta rapatusta pinnasta.
Etelänpuolen ristisakaran paikalla oli alun perin asehuone eli eteinen. Se piti purkaa pois. Sen sijaan pohjoispuolen alkuperäinen sakasti sai jäädä paikoilleen.
Keskiaikaiset länsi- ja itäpäädyt olivat jo alun perin ilman neliapilaikkunoitakin erityisen koristeelliset. Niissä sanotaan olevan satakuntalaista kirkkorakentamisen arkkitehtuuria. 1800-luvulla tehdyt neliapilaikkunat lisäävät entisestään Lempäälän kirkon tyylikästä ulkonäköä.
Jos Lempäälän kirkko synnyttää harmonisen vaikutelman ulkopuolelta, seesteiset valoisat sisätilat täydentävät kokonaisuutta. Kyseessä on upea ja vaikuttava kirkkorakennus. Paikallinen seurakunta on pitänyt hyvää huolta historiallisesta arvorakennuksestaan.
Arkkitehti Ilmari Launis (1881-1955) oli 1900-luvun alkuvuosikymmeninä erittäin suosittu ja työllistetty kirkkorakennusten suunnittelija. Hän vastasi usean kirkon piirustuksista ja myös vanhojen kirkkojen muutostöistä. Launiksen taitava kädenjälki on helposti tunnistettavissa, näin myös Lempäälän kirkossa.
Launis muun muassa teki taidokkaita lasimosaiikkitöitä. Lempäälän kirkon alttaritaulun perinteisellä paikalla on itäseinän kaunis lasimosaiikki-ikkuna.
Alttaritauluja löytyy kuitenkin kaksin kappalein. Niistä toinen sijaitsee pohjoissiiven seinällä. Neliosaisen alttaritaulun on tehnyt Saksassa syntynyt, mutta myöhemmin Suomeen muuttanut taidemaalari Johan Geitel (1683-1771). Teoksen aiheina ovat Herran ehtoollinen, Kristus Getsemanessa, Ristiinnaulitseminen ja Kristuksen ylösnousemus. Geitelin tekemiä alttarimaalauksia Lempäälän ohella löytyy Varsinais-Suomesta Paimion, Nousiaisten ja Laitilan kirkoista.
Länsisiiven urkuparven seinällä (Kristus Getsemanessa) sekä vastakkaisella puolella pohjoispuolen parvella (Kristus ja Maria Magdalena) sijaitsevat paikallisen taiteilijan Kaarlo Enqvist-Atran (1879-1961) maalaamat värikkäät alttaritaulut vuodelta 1902.
Alttarin yläpuolella on eräs kirkon vanhimmista esineistä, keskiajalta peräisin oleva puinen krusifiksi. Kaunis uusgoottilainen saarnastuoli asennettiin paikoilleen samalla, kun kirkkoa laajennettiin 1830-luvulla.
Kirkon nykyiset Urkurakentamo Veikko Virtasen vuonna 1987 valmistamat urut on sijoitettu eteläparvelle, ei länsipäätyyn, kuten usein on ollut tapana.
Lempäälän kirkon todelliset katseenvangitsijat ovat länsipäädyn neljä komeaa säätyläissukujen hautausvaakunaa. Ne olivat suosittuja Ruotsin vallan aikana paikallisten aatelisten hautajaisissa. Kilpiä pidettiin hautauskulkueessa pitkien keppien päässä ja lopuksi heraldiset tunnukset luovutettiin kirkon seinälle kiinnitettäväksi. Lempäälän kirkon vaakunat kuuluvat seuraaville aatelissuvuille: Pistolhjelm (ylh. vas.), Rundeel (ylh. oik.), Segercrantz (alh. oik.) ja Spofvenhielm (alh. vas.).
Kirkossa on 600 istumapaikkaa.
Sankarihauta-alueen on suunnitellut Ilmari Wirkkala (1890-1973), tunnettu hautausmaiden, hautapatsaiden ja sankarihautojen suunnittelija. Monilahjakkuus Wirkkala suunnitteli myös kirkkorakennuksia sekä maalasi alttaritauluja.
Pyhä Birgitta, kirkon suojeluspyhimys, oli 1300-luvulla Ruotsissa elänyt todellinen naishenkilö. Hän oli ruotsalaisen birgittalaisjärjestön perustaja. Muun muassa Naantalin perustettiin 1400-luvulla nunnaluostari, joka oli omistettu Pyhä Birgitalle. Suomessa on useita hänelle omistettuja kirkkoja.
Ennen nykyisen Lempäälän kivikirkon rakentamista täälläkin oli samalla paikalla puinen kirkko. Lempäälän ja Vesilahden yhteinen kirkko paloi Aimalassa 1400-luvun alussa. Sen jälkeen myös Vesilahteen rakennettiin oma kirkko.
Lempäälän kirkko on kesäisin suosittu Tiekirkko-kohde. Kirkkomaan tunnelman täydentää kaunis kellotapuli, jonka sinisen ja punaisen väriyhdistelmä on tavallisuudesta poikkeava. Tapuli rakennettiin alun perin jo 1700-luvulla, mutta sitä on muunneltu useasti jälkeen päin. Tapulin alakerrassa toimi aikoinaan tapulimuseo, mutta ei enää. Arvokkaat esineet on viety turvallisempaan paikkaan turvaan.
Tapulin vieressä on vaikuttava muistomerkki Vapauden miekka, joka on omistettu Lempäälän-Vesilahden rintamalla vuonna 1918 maansa vapauden puolesta kaatuneitten muistoksi. Sankarihautausmaan ja Sankaristin on suunnitellut taiteilija Ilmari Wirkkala. Muistokiven on suunnitellut arkkitehti Pekka Mäenpää. Kiveen on ikuistettu messinkilaatoin lempääläisten talvi- ja jatkosodan kaatuneiden nimet.
LEMPÄÄLÄN KIRKKO
Osoite: Kirkkopolku 1, Lempäälä.
