VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Urheilupuiston alue oli vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä paljas ja puuton. Martin alueella ei ollut vielä ainuttakaan kerrostaloa. Kun jyhkeä Martin koulu valmistui vuonna 1927, se oli korkean mäen päällä todellinen maamerkki, joka näkyi kauas.
Kerttulinkoulu oli valmistunut jo aikaisemmin vuonna 1919. Koulu oli silloin Turun suurin, mutta Martin koulusta tuli vielä suurempi. Se tuli myös isoon tarpeeseen, sillä Martin alueen väestömäärä oli kasvanut ja lapsia oli paljon.
Ennen oman koulun rakentamista Martinmäen lapset kävivät koulua keskustassa. Matka sinne oli hankala, sillä Martinsiltaakaan ei vielä ollut. Eli Aurajoen itäpuolella asuneet lapset joutuivat käymään koulua joen länsipuolella.
Ajatus omasta koulusta oli virinnyt jo vuosia aikaisemmin ennen rakentamista. Ensimmäinen maailmansota ja maamme levottomuudet siirsivät toteutusta myöhemmäksi. Koulun suunnittelusta vastasi kaupunginarkkitehti Johan Eskil Hindersson (1869-1941) yhdessä apulaisarkkitehti Harald Smedbergin kanssa.
Martin kouluun tuli keskellä sijaitsevaan päärakennukseen neljä kerrosta ja päädyissä oleviin siipirakennuksiin tuli kolme kerrosta. Tilaa varattiin myös talomiehen ja lämmittäjän asunnoille. Oma talonmies asui koululla 1970-luvulle asti.
1920-luvun lopussa rakentaminen oli edistynyt jo niin pitkälle, että oppilaat saivat sisätiloihin vesivessat ja suihkut. Jo siihen aikaan uusiin kouluihin tuli erilliset luokkatilat piirustusta, liikuntaa, tyttöjen ja poikien käsityötä sekä kotitaloutta varten.
Martin koulusta tuli, ei pelkästään kooltaan, vaan myös oppilasmäärältään Turun suurin kansakoulu. Ensimmäisenä vuonna oli 777 oppilasta, mutta määrä nousi 1950-luvulla sodan jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien ansiosta yli tuhannen. Pienimmillään oppilaita oli 1990-luvulla, noin 200 oppilasta.
Suuren oppilasmäärän takia jouduttiin koulua käymään kahdessa eri vuorossa, aamu- ja iltapäivävuorossa. Osa koulun oppilasta kävivät kaksivuotista jatkokoulua (myöh. kansalaiskoulua). Nuorempien oppilaiden koulu alkoi kello kahdeksan ja päättyi kahdeltatoista iltapäivävuorolaisten tullessa taloon. Vanhemmilla oppilailla työpäivä oli tuntia pidempi koulun päättyessä vasta kello 17.00 tai jopa 18.00.
Martin koulu sai seisoa yksinäisyydessään mäen päällä vuosikymmenien ajan, kunnes 1950-luvulla koulun ympäristöön nousi uusi kerrostaloista muodostuva asuinalue. Kansan suussa sitä kutsuttiin ”Velkaistenmäeksi”.
Vuonna 2012 Martin koulu yhdistettiin Kerttulin ja Luostarivuoren koulujen kanssa Luostarivuoren yhtenäiskouluksi. Martin koulun virallinen nimi on nykyään Luostarivuoren koulun Martin yksikkö. Oppilaita on nyt noin 450.
”Martinmäen yliopistoa”, kuten paikalliset sitä kutsuvat, on käynyt jo useampi sukupolvi. Kun ison koulun historia on liki 100-vuotias, on Martin koulussa koulutaivaltaan aloittanut moni myöhemmin tunnetuksi tullut turkulainen presidentti Mauno Koiviston tavoin.
Betaniankadulla asuivat aikoinaan Ruohosen veljekset, Seppo, Matti ja Teppo. Oopperalaulaja Matti Salmisen ja kirjailija Jarkko Laineen muistavat monet. Ja tässä mainittuna vain muutaman kulttuuriväen nimi.
Turkulainen palloilusuku Jalo on tuttu nimi Martin koulussa. Isä Lasse Jalo opettajana ja pojat Timo, Tomi ja Juha-Pekka Jalo oppilaina. Timo Jalo oli koulussa myöhemmin myös itse opettajana.
MARTIN KOULU
Osoite: Hopeasepänkuja 2, Turku.
