HELSINKI / UUSIMAA – Meilahden ja Töölön seurakunnat yhdistyivät vuonna 2019. Nykyisin uusi seurakunta käsittää isomman kokonaisuuden, Helsingin pohjoisen kantakaupungin alueen. Seurakunta hallinnoi kolmea kirkkoa: Töölön kirkkoa, Temppeliaukion kirkkoa ja nyt myös yhdistymisen myötä Meilahden kirkkoa.
Kahden seurakunnan yhdistymisen taustalla on tuttu valitettava ilmiö: taloudelliset syyt. Sama ongelma koetaan kaikkialla Suomessa, monissa maamme seurakunnissa. Verotulot pienentyvät jäsenmäärän huvetessa. Kiinteistöjen ylläpitokustannukset pysyvät kuitenkin entisellään, jopa kasvavat. On pakko säästää seinissä.
Töölön ja Meilahden yhdistymisestä huolimatta seurakunnan kaikkien kolmen kirkon ovet ovat pysyneet avoinna.
Meilahden kirkon rakentaminen ajoittuu aikaan, kun Helsinki laajeni kohti pohjoista, ensin Töölöön alueelle ja edelleen Meilahteen sekä Ruskeasuon alueelle. Kasvavalle väestölle tarvittiin oma kirkko. Vuonna 1942 kaupunki luovutti sopivan tontin kirkon rakentamiselle.
Jo suunnitteluvaiheessa lähtökohtana oli kahden eri kieliryhmän, suomenkielisten ja ruotsinkielisten seurakuntien toimintojen sovittaminen samaan rakennukseen. Tehty ratkaisu oli historiallinen, sillä se oli ensimmäinen kerta Helsingissä, kun kahden eri kieliryhmän kirkkosalit ja seurakuntatilat tulivat samaan kiinteistöön.
Suunnittelukilpailun voitti arkkitehti Markus Tavio (1911-1978), joka tunnetaan paremmin pääkaupunkiseudulle suunnittelemistaan kerrostaloistaan. Silti hänen päätyönään pidetään vuonna 1954 valmistunutta Meilahden kirkkoa.
Kirkosta tuli 1950-luvun tyylin keltaisesta tiilestä tehty, kulmikkaan pelkistetty rakennus, jota ilman kellotornia oli aluksi vaikea tunnistaa ulkopuolelta kirkoksi. Tornin kaksi kelloa ovat näkyvissä. Niistä toinen on tuotu Viipurista ennen alueen luovuttamista Neuvostoliitolle. Viipurin tuomiokirkkoon tarkoitettu kello lähti evakkomatkalle ja päätyi Meilahden kirkkoon.
Rakennuksen ulkoseinässä on kuvanveistäjä Armas Tirrosen (1913-1973) korkokuva Laupias samarialainen. Reliefi on antanut kirkolle toisen nimen, Laupiaan samarialaisen kirkko.
Kirkkosalin eräs yksityiskohta riittää syyksi sisätilojen tutustumiseen: kuuluisan muotoilija Paavo Tynellin (1890-1973) suunnittelemat suuret orjantappuramaiset rengaskruunut. Tynell oli yksi taidetakomo Oy Taito Ab:n perustajista toimien sen pääsuunnittelijana. Tynell tunnetaan monien julkisten tilojen messinkivalaisemien suunnittelijana, mutta Meilahden kirkon kattokruunuja pidettään Tynellin laajan tuotannon hienoimpina valaisimina.
Paavo Tynell on suunnitellut myös kirkon alttarikyntteliköt ja kastemaljan.
Kirkkosalin seinät ovat samaa keltaista tiiltä. Lattia muodostuu mustasta liuskekivestä ja sen valkoisista saumoista. Suorakaiteenmallisen kirkkosalin alttarinpuoleinen valkoinen takaseinä madaltuu ja samalla kaareutuu. Pyöreän saarnastuolin taustana on erillinen myös kaartuva puusta tehty seinä.
Istumapaikkoja on 640 henkilölle.
Arkkitehti Tavio suunnitteli isomman kirkkosalin yhteyteen myös pienemmän, joka oli tarkoitettu ruotsinkieliselle seurakunnalle. Tätä tilaa kutsuttiin nimeltään Tomas kyrka. Kirkko siirtyi vuonna 2009 ruotsinkieliselle Johanneksen kirkon seurakunnalle, kunnes vuonna 2014 se luopui sen käytöstä kokonaan. Pienempi kirkkosali siirtyi Meilahden seurakunnalle ja sai nimekseen Tuomaankirkko.
MEILAHDEN KIRKKO
Osoite: Pihlajatie 16, Helsinki.
