HELSINKI / UUSIMAA – Mikael Agricolan kirkon kaikkialle näkyvä 97 metrisen tornin piikki herättää mielenkiintoa yhä nykyisinkin, sillä monien tiedossa on, miten teräväkärkinen piikki laskettiin talvi- ja jatkosodan aikana tornin sisälle. Ei haluttu, että kirkko olisi toiminut kauas merelle näkyvänä selvänä maamerkkinä vihollispommittajille.
Mikael Agricolan kirkko valmistui vuonna 1935 maailmansotien välisenä aikana. Arkkitehti Lars Sonck (1870-1956) osasi ennakoida tulevaa ja päätyi viisaasti erikoiseen ratkaisuun.
Alas laskettu piikkimäinen 30 metrinen yläosa sai olla sota-ajan jälkeen vielä tovin piilossa, sillä se nostettiin takaisin alkuperäiseen korkeuteen vasta vuonna 1953. Samalla saatiin kirkonkellotkin soimaan. Enää nykyään piikkiä ei voitaisi laskea alas, sillä liikuttamiseen tarvittavat taljat on poistettu. Sota-ajasta on kuitenkin muistona kirkon julkisivun kranaatinsirpaleista syntyneet arvet.
Mikael Agricolan kirkkoa rakennettaessa 1930-luvulla Helsinki oli kovin erinäköinen kuin nykyään. Punavuori eli Rööperi oli ollut pitkään vielä puutalovaltaista, köyhempien kaupunkilaisten asuinaluetta. Punavuoren Johanneksen kirkko oli jo valmistunut, mutta kasvava Helsinki tarvitsi uuden kirkon. Sitä varten järjestettiin arkkitehtikilpailu.
1900-luvun alku oli kiivasta rakentamisen aikaa. Uusgoottilaisuus oli vaihtunut koristeelliseksi jugendiksi. Jälkimmäisen suosio kesti vain lyhyen aikaa, kun yksinkertaisuuteen pyrkivästä funktionalismista tuli vallitseva tyylisuunta. Se ei kuitenkaan valintaraatia miellyttänyt. Haluttiin kirkko, joka olisi perinteisemmän kirkon näköinen.
Kun ensimmäinen kilpailu ei tuonut ratkaisua, järjestettiin uusi. Kilpailun voitti sen ajan valtakunnan tunnetuin arkkitehti Lars Sonck, joka itse oli vielä yhtenä jäsenenä ensimmäisen kilpailun palkintolautakunnassa. Vaikka toiselle kierrokselle oli asetettu tiettyä arkkitehtonisia toivomuksia, valituksi tuli Sonckin ehdotus punatiilisestä kirkosta, joka ainakin osittain edustaa funktionalismia.
Lars Sonck oli 1930-luvulla eräs valtakunnan tunnetuimmista arkkitehdeistä. Hän oli ennen Mikael Agricolan kirkkoa suunnitellut Turun Mikaelinkirkon, Tampereen tuomiokirkon, Kallion kirkon ja Alfred Kordelinin hautakappelin Poriin. Sonck oli myös helsinkiläisille tuttu arkkitehti, sillä hän oli osallistunut pääkaupungin asemakaavasuunnitteluun.
Mikael Agricolan kirkon kirkkosali on yhtä komea kuin mitä ulkopuolelta voisi olettaakin. Holvimainen sisäkatto kohoa korkeuksiin antaen avaran tilan tunteen. Kirkkosali on kolmilaivainen, joskin sivulaivat ovat hyvin kapeat.
Kirkossa on 650 istumapaikkaa.
Värikkään alttariteoksen sekä sivulaivojen holvikaarimaalaukset on tehnyt taide- ja koristemaalari Bruno Tuukkanen (1891-1979). Hän teki lasi- ja seinämaalauksia useisiin Suomen kirkkoihin. Lisäksi Tuukkanen koristeli muun muassa julkisia tiloja seinämaalauksillaan. Eduskuntatalon teokset lienevät niistä tunnetuimmat.
Kirkkoa on ehditty kunnostamaan jo useampaan kertaan. Samalla on pyritty kirkkosalia palauttamaan mahdollisimman lähelle alkuperäistä ilmettä. Uudet urut hankittiin 1960-luvun lopulla, jolloin päädyttiin kotimaisiin Veikko Virtasen urkurakentamon urkuihin. Yrityksen perustaja Veikko Virtanen aloitti urkujen rakentamisen 1950-luvulla. Vuosien myötä Veikko Virtanen Oy:stä tuli eräs johtavista kirkkourkujen valmistajista Suomessa. Jälkipolvi jatkaa yrityksen toimintaa.
Mikael Agricolan kirkossa on Kryptaksi nimetty paikka. Kyse ei kuitenkaan ole hautaholvista, vaan tilasta, jota voidaan käyttää erilaisiin seurakunnan tilaisuuksiin ja perhejuhliin. Kirkkoon kuuluu myös liikuntasali. Valmistuessaan tilojen monipuolisuus ei ollut kirkoissa yleistä.
Mikael Agricolan kirkko on tunnettu suosiostaan, sillä väitetään, että sunnuntaisin täällä käy jumalanpalveluksissa säännöllisesti enemmän ihmisiä kuin missään muussa Suomen kirkossa. Harvinaista on myös se, kun Mikael Agricolan kirkkoa käyttää kuusi erilaista jumalanpalvelusyhteisöä.
Agricolan seurakunnasta tuli itsenäinen vuonna 1968, kun se erotettiin omaksi Johanneksen seurakunnasta. Vuonna 1999 seurakunta liitettiin Helsingin tuomiokirkkoseurakuntaan.
MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO
Osoite: Tehtaanpuisto, Tehtaankatu 23, Helsinki.
