HELSINKI / UUSIMAA – Kallion kirkon tunnistaa moni, vaikka ei olisi koskaan edes vieraillut paikalla. Mäen päällä sijaitseva harmaagraniittinen kirkko Helsingin pisimmän (2,5 km) katulinjan päässä on pääkaupungin tunnettu maamerkki, ikoninen kansallisromantiikkaa huokuva kohde.
Kallion seurakunnan kirkon on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck (1870-1956), 1900-luvun vaihteen eräs Suomen tunnetuimmista arkkitehdeistämme. Uudenkaupungin graniitista rakennettu Kallion kirkko valmistui vuonna 1912. Sonckin suunnittelemista kirkoista Turun Mikaelinkirkko ja Tampereen tuomiokirkko olivat valmistuneet jo aikaisemmin. Sen sijaan Helsingin Mikael Agricolan kirkko valmistui paljon myöhemmin, vasta 1930-luvulla.
Kallion kirkko on tunnettu 65 metrin korkeasta tornistaan. Tornin huipulla on vielä risti liki 100 metriä merenpinnasta. Kirkko torneineen sai paljon tuoretta julkisuutta, kun torni avattiin pääsymaksua vastaan yleisölle. Suosio on ollutkin melkoinen, sillä ylhäältä avautuu Helsingin parhaimmat näkymät. Torniin pääsevät vain 18 vuotta täyttäneet. Kivuttavana on noin 270 porrasta.
Hyvällä säällä Viron rannikko häämöttää taivaanrannassa. Ei siis ihme, että toisen maailmansodan aikana tornin huipulla oli yksi Helsingin ilmavalvontapisteistä.
Kirkon tornissa on seitsemän pronssista kelloa. Kahdesti päivässä niillä soitetaan Jean Sibeliuksen säveltämää koraanisävelmää.
Ulospäin näkyvä harmaagraniitti on todellisuudessa vain kirkon ulkokuori. Runko on muurattu tiilestä. Siitä tehdyt seinät ovat piilossa graniittikuoren alla.
Hieman hämäävää ovat myös kirkon sisätilat. Jos rakennus näyttää ulkoa suurelta, vaikuttaa varsinainen kirkkosali ehkä oletettua pienemmältä. Osa kirkon tiloista on muussa kuin jumalanpalvelukäytössä. Kallion kirkko on malliltaan pitkäkirkko, johon liittyy kaksi matalampaa sivurakennusta.
Kirkkoon mahtuu istumaan noin 900 ihmistä.
Kallion kirkko ei ole sisältä yhtä koristeellinen kuin esimerkiksi Turun Mikaelinkirkko tai Tampereen tuomiokirkko, mutta se on kuitenkin erittäin tunnelmallinen. Parvia kannattavat pylväät jakavat kirkkosalin kolmeen laivaan. Kerrotaan, että arkkitehti Sonck otti mittoihin mallia Raamatussa mainituista Temppelivuoren Salomon temppelistä ja Jerusalemin temppelistä.
Kallionkirkon seinät on koristeltu sen ajan muodin mukaisesti jugendtyylisin seinämaalauksin. Kasviaiheet, kuten ruusut, linjat, köynnökset ja palmunoksat, ovat tuttuja koristeaiheita.
Alttaripöytä on tehty tietysti kivestä, Kallion kaupunginosassa kun ollaan.
Alttaritauluna toimii kuvanveistäjä Hannes Autereen (1888-1967) veistämä puureliefi. Taiteilijan mallinna kerrotaan olleen paikallisia asukkaita, jopa kirkon vahtimestarin vanhemmat. Autere on tehnyt myös kirkon kuorissa esillä olevan puisen krusifiksin. Hän teki lukuisia raamatullisia veistoksia eri Suomen kirkkoihin ja sankaripatsaita hautausmaille.
Kirkosta löytyy toinenkin ristiinnaulittu, kuvataiteilija ja pappi Ilkka Sariolan tekemä Hiljaisen lauantain krusifiksi. Hän on toiminut myös Kallion seurakunnassa pappina.
Lisää taidetta, Sigrid af Forsellesin (1860-1935) kipsireliefejä, löytyy urkulehtereiltä ja sisään tullessa kirkon eteisestä. Af Forselles oli eräs Suomen ensimmäisiä naiskuvanveistäjiä. Kallion kirkon viisiosainen Ihmissielun kehitys pidetään hänen päätyönään. Suurimman osan elämästään af Forselles asui ulkomailla, lähinnä Ranskassa ja Italiassa.
Moni tunnistaa muotoilija Paavo Tynellin (1890-1973) suunnittelemat kookkaat messinkivalaisimet vuodelta 1932. Arkkitehti Alvar Aallon kanssa yhteistyötä tehnyt Tynell oli oman aikakauden tunnetuin valaisinmuotoilija Suomessa.
Kallion kirkossa on kahdet urut, vieläpä komeat. Kirkon takaosan lehterillä on pääurut, ruotsalaisvalmisteiset niin sanotut ranskalais-romanttiset urut vuodelta 1995. Urkujen fasadi on alkuperäinen. Kirkkosalin puolella kuoriosan vieressä on Kangasalan urkutehtaan urut vuodelta 1987.
Kallion kirkon akustiikkaa on kovasti kiitelty. Se onkin eräs suosituimmista maamme konserttikirkoista.
Kallion kirkon alla on erityinen ”hautausmaa”, uurnaholvi. Sinne mahtuu noin 2 500 uurnaa. Siellä voi vierailla vain silloin, kun uurna viedään omalle paikalleen.
KALLION KIRKKO
Osoite: Itäinen Papinkatu 2, Helsinki.
