HELSINKI / UUSIMAA – Karuna oli pieni varsinaissuomalainen kunta, joka vuonna 1869 erotettiin omaksi kunnaksi Sauvosta. Paluu takaisin yhteen tapahtui vuonna 1969. Karunan käytöstä poistuneesta kuntavaakunasta jäi jäljelle vain muisto, mutta sitäkin mielenkiintoisempi.
Vaakuna on muisto myös Karunan vanhasta puukirkosta, sillä siihen on kuvattuna kirkon kynttilänpitimet, Karunan tärkein symboli. 
Kuntaa, eikä seurakuntaakaan, ole enää olemassa, mutta vuonna 1685 valmistunut kirkko ja sen kynttiläjalat ovat yhä olemassa. Ei Karunassa, vaan Helsingin Seurasaaren ulkoilmamuseossa.
Nykyisen Karunan uuden kivikirkon valmistuttua siirrettiin vanha kirkko Seurasaareen vuonna 1912. Vanha punainen puukirkko on ulkoilmamuseoon ensimmäisenä siirretty rakennus.
Karunan vanhan kirkon syntyhistoria ei olekaan ihan tavallinen.
Kirkon rakennutti Karunan kartanonomistaja, vapaaherra Arvid Horn af Åminne (1631-1692). Kyseinen aatelismies halusi naida serkkunsa Ingeborg Gyldenärin. Tämä ei sopinut isä Mauritz Hornille. Tuomiokapitulikaan ei antanut siihen virallista lupaa.
Niinpä Arvid Horn turvautui erikoiseen ratkaisuun. Hän kidnappasi kotiinsa paikallisen papin ja viikon päästä pappi oli valmis vihkimään serkut avioliittoon.
Vaikka Arvid Horn pääsi näin epävirallisesti naimisiin, Sauvon kirkkoon ei ollut mitään asiaa, ei ainakaan aatelisten eturiviin. Kun Ingeborg kuoli, Arvid Horn avioitui toisen serkkunsa tyttären Maria Elisabet Kruse af Kajballan kanssa. Edelleenkään ei ollut mitään asiaa eturiviin eikä ehtoolliselle. Horn päätti ratkaista ongelman rakentamalla oman kirkon kartanon omille maille.
Omassa kirkossaan Horn sai istua vaimonsa kanssa missä halusi, mutta kirkko oli myös kaikkien karunalaisten käytössä. Kirkosta tulikin ajan myötä kyläläisille tärkeä rakennus.
Karunassa, kuten muuallakin, kirkko ei ollut tarkoitettu pelkästään jumalanpalveluksille, vaan se oli myös paikka, missä nähtiin sunnuntaisin muitakin kyläläisiä. Kirkossa kuultiin viralliset kuulutukset ja jumalanpalveluksen jälkeen vaihdettiin kuulumisia tuttavien kanssa
Karunalaiset halusivat pitää kirkostaan myös hyvää huolta. Kirkossa tehtiin 1770-luvulla isot muutostyöt, mutta vanhanajan tunnelma säilyi ja on säilynyt yhä edelleen.
Horn itse velkaantui niin pahoin, että joutui myöhemmin myymään kartanonsa.
Jokaisella puukirkkosukupolvella on rajallinen ikä. Näin myös Karunassa. Seurakunnan jäsenmäärän kasvaessa oli joka tapauksessa tarve saada isompi kirkko. Arkkitehti Josef Stenbäckin (1854-1929) suunnittelema kansallisromanttinen kivikirkko valmistui vanhan puukirkon viereen vuonna 1910. Vanha, mutta arvokas kirkko jouti purettavaksi.
Karunan puukirkko purettiinkin, mutta vain väliaikaisesti. Jokainen hirsi numeroitiin, lastattiin proomuun ja kuljetettiin höyryhinaajalla Seurasaaren rantaan. Kirkko pystytettiin uudestaan. Aikaa meni noin puoli vuotta.
Siirron taustalla oli Seurasaaren ulkoilumuseon perustaja professori Axel Olai Heikel (1851-1924). Hän kävi itse paikan päällä Karunan kirkolla neuvottelemassa siirrosta.
Samalla, kun Karunan kirkko kuljetettiin proomukuljetuksella uuteen paikkaan, siirrettiin myös kirkon myöhemmin valmistunut kellotapuli Seurasaareen.
Karunan kirkossa ei koskaan ollut sähkövaloja. Vielä nykyäänkin hämärään kirkkosaliin tulee ainoastaan luonnonvaloa, mutta se vain lisää historiallisen kirkon vanhanajan tunnelmaa.
Paljon vanhaa on jäljellä sisätiloissa. Kirkon eteisessä on jalkapuu muistuttamassa sisääntulijaa häpeärangaistuksesta. Krusifiksin on arvioitu olevan 1500-luvulta, eli se on kirkkoa vanhempi. Lehteriä koristavat maalaukset, jotka esittävät Jeesusta opetuslapsineen.
Kirkkosalin seinillä on Arvid Hornin ja hänen jälkeläistensä keräämää uskonnollista taidetta. Saarnastuolissa on Hornin suvun vaakuna ja aatelisherran kahden vaimon sukujen vaakunat.
Kirkosta löytyy myös votiivilaiva, ei kuitenkaan alkuperäinen, sillä se siirrettiin Karunan uuteen kirkkoon. Alkuperäisessä kirkossa ei ollut urkuja, mutta nyt on. Urut siirrettiin tänne muualta. Urut ovatkin tarpeen, sillä vaikka Kansallismuseolle kuuluva kirkko on museo, toimii se yhä myös kirkkona. Täällä pidetään konsertteja, järjestetään jumalanpalveluksia ja häitä. Kirkkoon mahtuu noin 80 henkeä.
Seurasaaren perustaja Axel Olai Heikel on haudattuna puolisonsa kanssa ulkomuseon Karunan puukirkon pihamaalle.
KARUNAN VANHA KIRKKO
Osoite: Seurasaari, Helsinki.
