Ensivaikutelma. Ateena on sekava ja sotkuinen. Tosin matka uudenkarhealta Eleftherios Venizelosin lentokentältä modernilla metrolla Ateenan keskustaan luo vaikutelman nykyaikaisesta kaupungista. Todellisuus valkenee, kun kävelen matkalaukkujani raahaten Monastrákin metroasemalta kohti majapaikkaani.
Kelpo hotellini Athens Centre Square sijaitsee omaleimaisessa Psirissä. Hotellia ympäröivä ränsistynyt alue on aidointa Ateenaa. Katuja reunustavat vieri vieressä purkutuomiota odottavat talorötiskät ja jo kunnostetut rakennukset. Psirin nuhjuisen yleisilmeen täydentävät jokaisen, siis jokaisen, talonseinään töhrityt tökeröt grafiitit.
Monastrákin ja Omonia-aukion yhdistävän Athinás-kadun varrella näkee koko elämän kirjon. Ateena ei ole ainoastaan kreikkalainen kaupunki, vaan villi sekoitus Eurooppaa, Aasiaa ja Afrikkaa. Kaikkialla kaupungissa näkee lukemattoman määrän maahanmuuttajia. Miljoona muukalaista on paljon neljän miljoonan asukkaan Ateenassa. Heistä moni oleillee maassa laittomasti.
Juuri nytkin ateenalaisen katukahvilan terassilla, kaiken kirjavaa ohikulkevaa muukalaista yrittää sinnikkäästi myydä mitä ihmeellisempää tavaraa piraattirolexista huuliharppuihin. Osa myyjistä on pikkulapsia. Moni Euroopan ulkopuolelta tullut työtön maahanmuuttaja tyytyy vain maleksimaan kadunkulmissa.
Osa glamourista kadonnut
2000-luvun alussa julkaistut matkaoppaat hehkuttavat, miten Ateena on uudistunut, restauroitu ja puleerattu. Syynä kasvojenkohotukseen oli vuoden 2004 olympiakisat.
Vuosikymmenien ajan Kreikka oli ollut eräs Euroopan köyhimmistä maista. Yhtäkkiä maahan virtasi EU-tukijaisia. Lainarahalla pykättiin pystyyn moderneja stadioneita ja kisojen jälkeen tyhjiksi jääneitä kisakyliä. 2000-luvun alussa ei vielä tiedetty, kuinka hunningolle Kreikan talous ajautuukaan vuosikymmenen loppuun mennessä.
Kun kävelee Sintagma-aukiolta suosittua ostoskatua Ermouta pitkin, ei näe vilaustakaan Kreikan ylivelkaantumisesta. Merkkiliikkeet seuraavat toinen toisiaan. Nuoret tyylikkäät naiset kulkevat muotikuteet yllä, silmillään isot aurinkolasit, joita 1960-luvun filmitähdet käyttivät jo aikoinaan. Neitokaisten käsissä roikkuvat Zaran paperikassit. Vaikka maa on konkurssin partaalla, tyylistä ei tingitä.
Eksoottinen kauppahalli
Onneksi Psirissä Ateena on kuten ennen. Alueen väriläiskä, tori, avautuu suoraan hotellihuoneeni ikkunasta. Näkymä on totisesti toisenlainen, mihin on tottunut Euroopan unionin toisella laidalla. Athinás-kadun kauppahallit ovat elämys, joka saa suomalaisen matkailijan ihon kananlihalle.
Lihahallissa vastateurastetut eläinruhot roikkuvat koukuissa. Raavaat miehet verisissä esiliinoissaan paloittelevat lihaa terävillä kirveillään. Kreikkalaiseen tapaan jokaisella roikkuu sätkä suupielessä. Tupakointi on Kreikassa kielletty lähes joka paikassa, silti lähes kaikki sauhuttelevat – joka paikassa. Kauppahallin viereisissä mauste- ja vihanneskojuissakin riittää myytävää. Myyjillä on röökit suupielissä täälläkin.
Yrittämisen puutteesta ei ainakaan kreikkalaisia voi syyttää. Kaikkialla kaupungissa näkee pieniä eriskummallisia kauppoja. Yhdessä myydään pelkästään ovimattoja, seuraavassa pähkinöitä ja kolmannessa vessanpönttöjä. Monastirákin itäpuolella alkavalla basaarialueella on tarjolla kaikkea, mitä ylipäätään voi kuvitella.
Ateena on sekoitus uutta, vanhaa, vielä vanhempaa ja erittäin vanhaa. Nykypäivä ja menneisyys sanovat täällä sopuisasti kättäpäivää. Paikalliset kulkevat eteenpäin katsettaan nostamatta katkenneen marmoripylvään kohdalla. Historiannälkäiselle Ateena on runsaudensarvi. Koulun historiantunnilla kerrotut tarinat näkee täällä ihka elävinä. Rehellisesti sanottuna, tarvitaan kuitenkin melkoinen mielikuvitus, jos aikoo saada ilman opaskirjoja selvyyttä antiikinaikaisista kivikasoista.
Turistien suosima Plaka
Parasta Ateenassa on kaupungilla kuljeskelu. Parin ensimmäisen päivän jälkeen Ateenan sekavuus, rumuus ja kaoottinen liikenne alkavat vaikuttaa kiinnostavalta. Vastakohtaisuutta Psirin rähjäisyyteen voi hakea Plákasta, Ateenan valokuvauksellisemmalta alueelta. Jos on reissussa matkailusesongin aikana, voi Plakássa varautua ruuhkiin. Täällä vierailee jokainen Ateenaan tullut turisti.
Plaká on Ateenan vanhinta aluetta. Vielä 1800-luvun alussa se oli miltei sama kuin koko kaupunki. Ajan saatossa Plaká pääsi ränsistymään, kunnes se päätettiin purkamisen sijasta ehostaa. Nyt suurin osa parisataa vuotta vanhoista matalista taloista on kunnostettu ja maalattu vaalein värisävyin. Kadut ja pikkukujat mutkittelevat sinne tänne. Alue on täynnä tavernoja, baareja, kahviloita ja matkamuistomyymälöitä. Plakássa myydään myös vaatteita ja koruja. Kannattaa muistaa, että täälläkään kaikki antikilta näyttävä ei ole antiikkia.
Sisäänheittäjät ja tyrkyttäjät saattavat ärsyttää. Monen mielestä Plakásta on tullut Ateenan turistirysä, ainakin alueen hinnat on suunnattu turisteille. Täällä tinkiminen voi tuottaa tulosta.
Ateenassa kannattaa varautua lakkoihin
Matkailusivun toimitus lähti Ateenaan ihmettelemään, miten elämä sujuu ylivelkaantuneessa maassa, jonka kansa on laitettu tiukalle säästökuurille. Vielä olympiakisojen kynnyksellä vuonna 2004 uudistunutta Ateenaa hehkutettiin tulevaisuuden moderniksi eurooppalaiseksi kaupungiksi. Kalliit kisat ja holtiton taloudenpito johti kuitenkin kurimukseen, josta kärsii nyt koko Eurooppa.
Kreikan saaristo on eräs suomalaisten suosituimmista lomakohteista, mutta maan pääkaupunki Ateena ei yllä samanlaiseen suosioon. Silti Ateena on näkemisenarvoinen. Keskikesän kuumuudessa kaupunki on sietämätön pätsi. Tammikuussa, oman matkani aikana, Ateenan päivälämpötila nousi 15 asteeseen. Illat olivat viileitä. Ilmat olivat mitä parhaimmat kaupunkilomalle. Nousu Akropolis-kukkulalle kesähelteissä on hikistä touhua.
Kukaan ei väitä Ateenaa kauniiksi, mutta sen kiinnostavuus pohjautuu vastakkaisuuksiin. Jo korttelin päässä avautuu täysin toisenlainen maailma. Jokainen Ateenan matkailija tutustuu myös historiallisiin nähtävyyksiin. Syystäkin, sillä täällä aikoinaan luotiin eurooppalainen demokratia.
Kreikkalaiset ovat suivaantuneet säästöohjelmiin. Ärtymys purkautuu lakkoilemalla. Ei pidä ihmetellä huonoa tuuriaan, jos lakko osuus juuri oman matkan kohdalle.
