LOIMAA / VARSINAIS-SUOMI – Nyt on näköä ja kokoa. Loimaan lakeuksilla on kirkko, jonka hämmästyttävä koko tekee vaikutuksen. Lisää ihmetystä saa, kun astuu Kanta-Loimaan kirkon avariin sisätiloihin.
Oletettavasti moni miettii, miksi aikoinaan on rakennettu näin suuri kirkko, peräti 1 200 hengelle. Loimaa on kuitenkin Suomenkin mittakaavassa pikkukaupunki. Paikalliseen seurakuntaan kuluu vain runsas kymmenen tuhatta jäsentä. Onko kyse loimaalaisten suuruudenhulluudesta?
Vastaus löytynee alueen historiasta.
Kanta-Loimaan komeaa kirkkoa ei kannata etsiä Loimaan kaupungin keskustasta. Sieltä toki löytyy 1970-luvulla rakennettu nykyaikainen kirkko. Loimaan seurakunnan pääkirkko löytyy Hirvikoskelta, muutaman kilometrin päästä keskustasta sijaitsevasta taajamasta.
Hirvikoski oli aikoinaan Loimaan maalaiskunnan, eli Loimaan kunnan hallinnollinen keskus. Pinta-alaltaan pienempi Loimaan kaupunki ja sen ympärillä oleva laajempi Loimaan maalaiskunta liitettiin toisiinsa vuonna 2005. Samalla myös seurakunnat yhdistyivät. Siihen kuuluvat nykyään myös Alastaron, Mellilän ja Metsämaan seurakunnat.
Tiilestä rakennettu Kanta-Loimaan kirkko on seurakunnan kolmas. Edellinen puukirkko oli käynyt ahtaaksi, joten tuli tarve rakentaa seurakunnalle uusi ja isompi. Kun vanhan puretun kirkon paikalla ei ollut riittävästi tilaa, uusi Kanta-Loimaan kirkko päätettiin rakentaa nykyiselle paikalleen pappilan lähelle.
Vaatimattomaan ei tyydytty. Hankkeeseen palkattiin maamme eturivin arkkitehdit. Kirkon piirustukset laati arkkitehti Charles Bassi (1772- 1840). Italialaissyntyinen oli ensimmäinen Suomessa vakinaisesti toiminut ammattikoulutuksen saanut arkkitehti.
Jo ennen Loimaan kirkkoa Bassi oli suunnitellut useita kirkkoja eri puolille Suomea. Loimaan kirkosta haluttiin muodinmukainen empiretyylinen rakennus.
Alku viivästyi ja arkkitehtikin vaihtui. Suomen sen hetken ykkösarkkitehti Carl Ludvig Engel teki lopulliset piirustukset. Kirkko valmistui vuonna 1837.
Vuonna 1888 kirkon torniin iski salama, joka sytytti tulipalon. Irtaimistoa, kuten kynttiläkruunut ja alttaritaulu, ehdittiin saamaan turvaan. Vain tiiliseinät jäivät pystyyn. Uusi kirkko päätettiin rakentaa käyttämällä vanhoja jäljelle jääneitä rakenteita.
Tehtävään palkattiin jälleen alan huippunimi, arkkitehti Josef Stenbäck (1854-1929). Kirkon arkkitehtuuri vaihtui empirestä barokkiin. Stenbäckin piirustuspöydällä syntyi edellistä paljon komeampi, nykyinen vuonna 1892 valmistunut Kanta-Loimaan kirkko.
Jos on kirkko nykyäänkin korkean barokkityylisen päätytornin sekä suuren keskikupolin ansiosta todellinen maamerkki, on se varmasti jo valmistuessaan ollut seurakuntalaisille suuri ihmetyksen kohde. Muodoltaan erivartisessa tiilikirkossa on näyttävän ulkonäön lisäksi vaikuttavat sisätilat.
Alttaritaulun Kristus ristillä on maalannut Robert Ekman (1808-1873). Hän oli eräs Suomen tunnetuimpia 1850-luvun kuvataiteilijoita. Lahjakas nuori sai oppinsa Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa. Opinnot jatkuivat edelleen ulkomailla, kunnes Ekman palasi Suomeen. Edessä oli mittava tilaustyö, Turun tuomiokirkon koristaminen seinämaalauksilla.
Ekman oli äärimmäisen taitava kansallisromantiikan ajan taidemaalari. Hän kuvasi pikkutarkasti niin valtiojohtajia ja aatelisia kuin myös maalaisia maaseudun arkiaskareissaan. Eräs Ekmanin tunnetuimmista maalauksista on Porvoon valtiopäivien avajaiset 1858.
Loimaan seurakunta on pitänyt monumentaalisen kirkkonsa hyvässä kunnossa. Se on edellyttänyt useita kunnostustöitä. Kirkossa on suoritettu mittavat julkisivu- ja sisäkorjaukset sekä vesikaton uusinta 2000-luvulla. Sisätiloissa värimaailma on palautettu alkuperäiseksi. Esimerkiksi kuoriosan tähtitaivas on palautettu. Se oli jäänyt myöhemmin tehtyjen maalikerrosten alle.
Kirkkopenkit on kunnostettu ja maalattu uudelleen. Kokolattiamatot poistettiin. Näin saatiin esiin aikaisempi kaunis mosaiikkimainen kivilaattalattia.
Vaikka sisätiloissa riittää ihasteltavaa, kannattaa varata aikaa myös hautausmaahan tutustumiseen. Sankarihaudan muistomerkki on Aukusti Veuron (1886-1954) veistämä. Vuoden 1918 sankaripatsas on Yrjö Liipolan (1881-1971) tekemä.
Heistä jälkimmäinen on loimaalaisille tutumpi. Naapurikunnassa Koskella syntynyt Liipola oli aikanaan eräs Suomen tunnetuimmista kuvanveistäjistä. Liipolan veistoksia ja julkisuuden henkilöiden muotokuvia on runsaasti eri puolilla Suomea. Hänet tunnetaan myös monista hautausmaiden veistoksistaan.
Lähellä kirkkoa sijaitsee myös Loimaalla syntyneen Väinö Kolkkalan (1883-1952) patsas. Hän oli tunnettu toimittaja ja kirjailija. Kolkkalan muotokuvan on tehnyt kuvanveistäjä Aarre Aaltonen (1989-1980). Hän oli Wäinö Aaltosen serkku.
Kirkon lähellä olevassa entisessä kivimakasiinissa on kotiseutumuseo.
KANTA-LOIMAAN KIRKKO
Osoite: Kanta-Loimaantie 13, Loimaa.
