NAKKILA / SATAKUNTA – Viljasiilo! Se tuli ja tulee vieläkin monelle mieleen nähdessään ensimmäistä kertaa mäen laella korkeuksiin kohoavan Nakkilan kirkon pyöreän päätyosan. Valmistuessaan vuonna 1937 kirkko sai paljon kritiikkiä erikoisesta ulkonäöstään.
Vaikka vastaanotto oli aikoinaan ristiriitainen, moni pitää funktionalistista kirkkoa nykyaikaisen arkkitehtuurin yhtenä tärkeimpänä rakennuksena Suomessa.
Samaa mieltä on myös Museovirasto. Kirkko ympäristöineen on eräs valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Kirkko suojeltiin vuonna 2004. Tykkää tai ei, kirkkoa käydään katsomassa kaukaakin. Erikoisesta rakennuksesta on tullut Nakkilan tunnetuin nähtävyys.
Kohu syntyi jo vanhan kirkon purkamisesta.
Nakkilan seurakunnan edellinen puinen kirkko rakennettiin vuonna 1764 ja se laajennettiin ristikirkoksi vuonna 1887. Kun viimeinen jumalanpalvelus oli pidetty, kirkon purkaminen alkoi saman tien. Kaikkia se ei miellyttänyt. Puretut hirret ja laudat menivät kiertoon, sillä ne lahjoitettiin eteenpäin. Uuden kirkon kolmesta kirkonkellosta kaksi on peräisin Nakkilan vanhasta kirkosta.
Kirkon rakentamiseen tarvittavat rahat saatiin testamenttilahjoituksena. Paikallinen tunnettu tehtailija Juho Suominen (1877-1935) testamenttasi vuonna 1935 Nakkilan seurakunnalle kolme miljoonaa markkaa. Mesenaatti tunnetaan nahkatehdas J. W. Suominen Oy:n perustajana.
Suomisen ajatuksena oli tehdä lahjoitus seurakunnalle, kun hän täyttää 60 vuotta. Suominen kuitenkin loukkaantui vakavasti ampumaonnettomuudessa, kun aamukävelyllä olleessaan häneen osui harhaluoti. Kyse oli vahinkolaukauksesta. Suominen aikaisti testamenttilahjoitusta kuolinvuoteellaan. Lahjoittajalla oli yksi erikoistoivomus: kirkkosaliin tulisi krypta, jossa olisi Suomisen perheen sukuhauta.
Nakkilan kirkon suunnittelija oli arkkitehti Erkki Huttunen (1901-1956), joka ei ollut aikaisemmin suunnitellut kirkkoa, vaan lähinnä teollisuus- ja konttorirakennuksia. SOK oli hänen tärkein työnantajansa. Olympiavuonna valmistunut Sokos-tavaratalo Helsingin Mannerheimintiellä on eräs Huttusen tunnetuimmista suunnittelemista rakennuksista.
Nakkilan uusi kirkko poikkesi valmistuessaan radikaalisesti perinteisestä kirkkoarkkitehtuurista.
Rakennuksen pohjakaava on suorakaiteenmallinen. Materiaalina on käytetty tiiltä ja betonia. Pinnat on rapattu valkoisiksi. Kirkkosalin pituus on 45 metriä ja leveys 16 metriä. Tilaa on runsas tuhannelle seurakuntalaiselle. Valoa suorastaan tulviin sisätiloihin seitsemän metriä korkeista ikkunoista. Kirkkosalin päädyssä sijaitsevan kuoriosan ikkuna on peräti kaksitoista metriä korkea.
Yksilaivaisen kirkkosalin sisustus on tyyliin sopivasti pelkistetty ilman koristeellisia seinämaalauksia. Alttaritaulunkin tilalla on puinen tammiristi. Kirkonpenkit on petsattu tummiksi. Samanvärinen on myös aaltoilevaksi paneloitu sisäkatto, jonka avulla kirkkosalin akustiikkaa saadaan paremmaksi. Katosta riippuvat valaisimet on suunnitellut kuuluisa muotoilija Paavo Tynell (1890-1973).
Nakkilan puretun puukirkon tanskalaissyntyisen Jens Zachariassen valmistamat urut joutivat romutettavaksi samalla, kun itse kirkkokin purettiin. Uuteen funkiskirkkoon hankittiin itävaltalaisvalmisteiset pneumaattiset urut.
Kirkon päätyyn rakennettu kellotorni on 56 metriä korkea. Sen huipulla on vielä kahdeksan metriä korkea kuparista tehty risti. Funkisilmettä tuovat ulkoseinän yhdeksän pientä pyöröikkunaa, jotka on asetettu tiiviiseen ryhmään.
Testamenttilahjoituksen tehneen Suomisen toive on myös toteutettu, sillä kuorin alla on krypta, perheen sukuhauta. Siellä lepää J.W. Suomisen lisäksi hänen puolisonsa Emma Suominen.
Kirkon ulkopuolella on sankarihauta-alue. Muistomerkin on suunnitellut kirkon arkkitehti Erkki Huttunen. Punagraniittiseen muistomerkkiin on ikuistettu kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin kuparireliefi Seitsemän miehen hiihtopartio.
Erkki Huttunen on suunnitellut myös Menneiden sukupolvien ja muualle haudattujen muistomerkin.
Pronssiveistos Kolme enkeliä vuodelta 1961 ja Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki ovat satakuntalaisen kuvanveistäjä Kauko Räikkeen (1923-2005) tekemät. Hän teki useita sankaripatsaita ja muita historiallisia muistomerkkejä. Eräs tunnetuimmista on presidentti Risto Rytin muistomerkki Huittisissa.
Hautausmaalta löytyy myös Sisällissodan punaisten muistomerkki vuodelta 1947.
NAKKILAN KIRKKO
Osoite: Kirkkokatu 4, Nakkila.
