NASTOLA / PÄIJÄT-HÄME – Äänestystulos oli äärimmäisen niukka. Nastolan kunta lakkasi olemasta yhden äänen enemmistöllä. Vuonna 2016 Nastola liitettiin Lahden kaupunkiin. Samana vuonna Nastolan seurakunnasta tuli osa Lahden seurakuntayhtymää.
Yhdistymisen myötä Nastolan 1800-luvun puukirkosta tuli seurakuntayhtymän vanhin kirkko.
Nastolan puinen ristikirkko valmistui vuonna 1804. Silloin elettiin maassamme Ruotsin vallan aikaa. Suomessa ei ollut vielä omasta takaa koulutettuja arkkitehtejä. Kirkonrakentamisesta vastasivat tunnetut kotimaiset mestarit. He suunnittelivat myös itse rakentamiaan kirkkoja, mutta viralliset piirustukset piti hyväksyttää Tukholman yli-intendentinvirastossa. Ruotsalainen arkkitehti teki piirustuksiin usein omat muutoksensa.
Ruoveteläinen Mats Åkergren (1752-1839), Nastolan kirkon rakentaja, oli aikakautensa tunnetuimpia kirkonrakentajia Suomessa. Puukirkko oli aina myös koko kylän hanke, johon oli velvoitettu monet seurakuntalaiset osallistumaan. Åkergrenin tehtävänä oli rakentamisen ohella ennen kaikkea valvoa rakentamista.
Nastolan edellinen kirkko oli käynyt ahtaaksi. Se oli rakennettu jo vuonna 1640, joten aika oli tehnyt tehtävänsä. Kirkko jouti huonokuntoisena purettavaksi. Nykyinen kellotapuli on valmistunut vuonna 1760 eli se oli jo olemassa edellisen kirkon aikana. Tapuli siirrettiin uudelle paikalleen, kun uusi kirkko valmistui.
Kirkon alttariseinä barokkityylisine kehyksineen on komea. Alttarimaalauksen (Ristiinnaulittu) tekijä on jäänyt tuntemattomaksi. Teoksen ikääkään ei tiedetä. Saarnastuolin historia tunnetaan. Se on vuodelta 1891 ja sen on suunnitellut hämeenlinnalainen arkkitehti Alfred Cavén (1836-1912). Hänet tunnetaan parhaiten monista kotikaupunkinsa suunnittelemista rakennuksista, mutta Cavén vastasi myös usean kirkon muutostöistä.
Nastolassa arkkitehti Cavénin johdolla kirkon sisätiloja uudistettiin. Muun muassa katolle ilmestyi koristeellinen kattolyhty antamaan lisäilmettä kirkon ulkonäölle.
Nastolan kirkon nykyinen ulkonäkö on vuoden 1935 muutostöiden jäljiltä. Viipurissa syntynyt arkkitehti Juhani Viiste vastasi suunnitelmista.
Nykyiset urut ovat Kangasalan urkutehtaan valmistamat vuodelta 1972.
Nastolan kirkkoon mahtuu 550 henkilöä.
Kirkko on ollut osin suojapeitteiden alla, sillä sen paanukattoa on uusittu. Viimeksi se on kunnostettu 1950-luvulla. Hyvin tervattu paanukatto kestää seuraavat 100 vuotta, ehkä jopa pidempään. Kirkko on muuten ollut normaalisti käytössä.
Nykyinen sankarihautausmaa sijaitsee edellisen kirkon paikalla. Muistomerkin suunnitteli arkkitehti Sirkka Tarumaa ja sankarihautausmaalle johtavan porttiholvin arkkitehti Elis Kaalamo.
NASTOLAN KIRKKO
Osoite: Kukkastie 18, Nastola (Lahti).
