NOKIA / PIRKANMAA – Arkkitehti Carl Ludvig Engelin (1778-1840) suunnittelema Nokian kirkko eroaa arkkitehtuuriltaan monista muista Suomen kirkoista. Pyöreä pohjamuoto ja kirkkosalin ylle kohoava suuri kupoli on ollut harvinainen ratkaisu. Kun arkkitehti käytti esikuvanaan Rooman vallan aikaista Pantheonia, niin lopputuloksen ymmärtää.
Nokian seurakunnan uusklassismia edustava pääkirkko valmistui vuonna 1837. Se oli aikaa, kun Nokiaa ei varsinaisesti ollut vielä olemassakaan.
Suur-Pirkkala oli keskiajalla kirkonpitäjä, joka oli osa Ylä-Satakuntaa. Se kuului 1200-luvulla maamme ensimmäisten kirkkopitäjien sukupolveen. Seurakunnalla oli vielä 1800-luvulle tultaessa käytössään Pyhäjärven eteläpuolella puretuksi tullut kirkko, joka sijaitsi nykyisen Pirkkalan Vanhan kirkon tuntumassa.
1920-luvulla Pirkkalan kunta jakautui kahtia, Pohjois-Pirkkalaan ja Etelä-Pirkkalaan. Samalla myös seurakunta jakaantui kahtia. Vuonna 1938 Pohjois-Pirkkalan nimi muuttui Nokian kauppalaksi ja Pyhäjärven eteläpuolella Etelä-Pirkkala vaihtui pelkäksi Pirkkalaksi. Jälkimmäinen joutui rakentamaan uuden kirkon, koska arkkitehti Engelin kirkko jäi Nokian puolelle.
Keskustan laidalla sijaitseva Nokian kirkko on rakennettu mäntyä kasvavan harjun laelle, Vihnusjärven ja Pyhäjärven väliselle kannakselle. Vierestä kulkee vanha Turku-Hämeenlinna -maantie.
Pyöreän sisätilan pääväri on silloisen muodin mukainen, keltainen. Sinisessä kupolissa on yli 200 neliötä ja niiden sisällä on yhteensä 1 080 tähteä.
Kirkkosalin voimakkaalla värityksellä ja arkkitehtonisilla yksityiskohdilla on arkkitehti Engelin mukaan omat symboliset merkityksensä:
Kirkon pääsalin harmaa kalkkikivilattia kuvaa maata ja taistelevaa seurakuntaa, sininen kattokupoli puolestaan taivasta ja riemuitsevaa seurakuntaa.
Seinien ja katon yhtymäkohdassa kulkeva oranssi raita ilmentää ajan ja iäisyyden rajaa ja koko salia kiertävät pilasterit Jeesuksen sovitustyötä, jonka vuoksi ihmisillä on mahdollisuus siirtyä taistelevasta seurakunnasta riemuitsevaan seurakuntaan.
Kirkko on säilyttänyt melko hyvin alkuperäisyytensä, mutta myöhemmin tehdyissä 1900-luvun alkuvuosien arkkitehti Josef Stenbäckin laatimissa kunnostustöissä on tehty pieniä muutoksia. Uusi sakasti rakennettiin rakennuksen jatkeeksi. Alkuperäisestä sakastista tuli kuoriosa. Lisätilaa saatiin, kun urkuparvi laajentui isommaksi lehteriksi. Saarnastuoli siirrettiin alttarin yläpuolelta nykyiselle paikalleen.
Taidemaalari Felix Frangin (1862-1932) maalaama alttaritaulu hankittiin vasta myöhemmin 1900-luvun alussa. Frang maalasi parisenkymmentä alttaritaulua. Yksi niistä löytyy Nokian vanhimmasta kirkosta, Suoniemen kirkosta.
Tampereen seudulla vaikuttaneen kuvanveistäjä Väinö Rautalinin (1891-1943) tekemät saarnastuolin ja alttarikaiteen kuparikoristelut ovat vasta 1930-luvulta.
Kuoriosan sivuikkunat on koristeltu kuvataiteilija Lennart Segerstrålen (1892-1975) värikkäillä lasimaalauksilla. Arvostettu taiteilija tunnetaan lasimaalauksiensa ohella näyttävistä freskoistaan ja alttarimaalauksistaan. Muun muassa Viialan kirkossa on Segerstrålen tekemä alttarimaalaus.
1970-luvun kunnostustöiden yhteydessä kirkko sai uudet Kangasalan urkutehtaan urut.
Istumapaikkoja on 650.
Nokian kirkon eräs erikoisuus on laadukas kirkkomuseo. Rakennuksen 1970-luvun muutostöiden yhteydessä arkkitehti Seppo Rihlaman suunnittelemaan alakertaan on kerätty laajan seurakunnan historiallista kirkkoesineistöä. Tunnelmallinen näyttelytila on jaettu teemallisesti viiteen osastoon: kaste, ehtoollinen, jumalanpalvelus, kurinpito ja kasvatus.
Nokian seurakunnalla on neljä muutakin kirkkoa: Pinsiön, Siuron, Suoniemen ja Tottijärven kirkot.
NOKIAN KIRKKO
Osoite: Pirkkalaistie 22 B, Nokia.
