NOORMARKKU / SATAKUNTA – Yksi nimi on Noormarkussa ylitse muiden. Ja syystäkin. Merikarvialla syntynyt Antti Ahlström (1827-1896) hankki Noormarkun Makkarakosken rannalle perustetun sahan ja Noormarkun ruukin omistukseensa.
Ruukin isäntä ei ollut pelkästään teollisuusmies, vaan myös laivanvarustaja ja valtiomies. Ahlströmin jo kuoltua vuonna 1907 perustetusta A. Ahlström Oy Osakeyhtiöstä kehittyi Suomen suurimpiin kuuluva yritys.
Varakas Antti Ahlström oli henkilö, joka mahdollisti rahallisella tuellaan Noormarkun nykyisen kivikirkon rakentamisen.
Noormarkun ensimmäinen kirkko, tai enemmänkin vaatimaton 1700-luvun saarnahuone, tuli huonokuntoisena puretuksi. Sen tilalle rakennettiin eräs sen ajan Suomen tunnetuimman arkkitehdin Carl Ludvig Engelin suunnittelema ja vuonna 1835 valmistunut klassismia edustanut kirkko.
Moni maamme vanha puukirkko on tuhoutunut tulipalossa. Yleensä syynä on ollut salamanisku. Noormarkun vanha puukirkkokin tuhoutui
tulipalossa. Syynä ei ollut salama, vaan punaisten tykistön ampuma kranaatti. Elettiin sisällissodan aikaa.
Kranaatti iskeytyi sisälle kirkon ikkunasta ja sytytti tulipalon. Mitään ei jäänyt jäljelle. Tuho oli täydellinen, sillä samalla tuhoutuivat myös Noormarkun kirkon arkisto kirkonkirjoineen. Jäljelle jäi vain tuhoutuneen kirkon vieressä sijainnut 1700-luvun sipulikupolinen kellotapuli.
Uusi kirkko tarvittiin palanneen tilalle. Luonnokset tilattiin, mutta tämän pidemmälle ei hanke edennyt. Syynä oli seurakunnan rahapula. Korvaava tila saatiin vuonna 1921 Noormarkun osuusmeijerin tiloista.
Antti Ahlström jätti jälkeensä jättiomaisuuden. Teollisuusneuvoksen 100-vuotisjuhlan kunniaksi seurakunta sai suuren lahjoituksen. Se mahdollisti uuden kirkon rakentamisen.
Jos oli edellisen kirkon suunnittelija arkkitehti Engel kuuluisa, sitä oli myös Noormarkun uuden kirkon suunnittelija arkkitehti Armas Lindgren (1874-1929). Hänen kädenjälki näkyy muun muassa aikaisemmin valmistuneissa Hvitträskin, Suomen kansallismuseon ja Haikon kartanon arkkitehtuurissa.
Noormarkun kirkko valmistui vuonna 1933 arkkitehti Lindgrenin jo kuoltua, eli hän ehti kuitenkin saada piirustukset valmiiksi juuri ennen kuolemaansa. Kirkko vihittiin samana vuonna, kun Noormarkun seurakunta täytti 200 vuotta.
Lindgren otti uuden kirkon ulkonäössä mallia keskiajan harmaakivikirkoista. Ulkoseinät on muurattu paikallisesta kivestä. Jyrkkä satulakatto sai heti kuparikaton, ei paanukattoa.
Vierailu Noormarkun kirkolla jää vajaaksi, jos ei pääse tutustumaan kirkon sisätiloihin. 1930-luvun arkkitehdin ideoima kirkkosali on jo sellaisenaan omanlaisensa nähtävyys. Leveä tynnyriholvattu keskilaiva tuo avaruuden tunnetta. Kapeat sivulaivat muodostuvat kapeista seinän viereisistä käytävistä.
Kirkkosalin todellinen katseenvangitsija on useita metrejä korkea värikäs alttaritaulu, tai paremminkin alttariseinä. Vuonna 1957 valmistuneen freskon on lahjoittanut tehtailijasukuun kuulunut Hans Ahlström ja hänen puolisonsa Marjatta Ahlström os. Sibelius. Rouva oli Jean Sibeliuksen veljentytär.
Freskon aiheena on vuorisaarna. Seinämaalauksen tekijä on kuvataiteilija Lennart Segerstråle (1892-1975). Hänet tunnetaan parhaiten 1940-luvulla maalaamistaan Helsingin Suomen Pankin Finlandia-freskoistaan. Ne ovat tyyliltään hyvin samalaisia kuin Noormarkun kirkon maalaus.
Vanhassa palanneessa kirkossa oli vaivaisukko, mutta sekin tuhoutui tulipalossa. Ukko oli kuitenkin ikuistettu valokuvaan. Segerstråle teki kuvan perusteella uudet piirustukset ja niiden avulla vaivaisukko veistettiin uudestaan. Ukko on seissyt almuja pyydellen kirkon eteisessä 1950-luvulta lähtien.
Nykyistä alttariseinää edeltävä alttaritaulu on sekin yhä esillä kirkossa. Vapahtajan syntymää esittävä alttaritaulu on Martta Neicklik-Platonoffin maalaama. Nähtävänä on myös Aleksandra Frosterus-Såltin tekemä rajan taakse jääneen ja myöhemmin tulipalossa tuhoutuneen Hiitolan kirkon entinen alttaritaulu Jeesus Kirkastusvuorella.
Hiitolan vanhasta kirkosta pelastettuja esineitä on myös esillä kirkkosalin yhteydessä olevassa seurakuntasalissa.
Kirkon Kangasalan urkutehtaan tyylikäs julkisivu on myös arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema. Ikkunoiden kauniit lasimaalaukset on tehnyt Gunnar Forsström. Lukuisista koristemaalauksista on vastannut koristetaiteilija Göran Hongell.
Puolikuunmuotoisen seurakuntasalin oven yläpuolella olevan Neitsyt Mariaa ja Jeesus-lasta esittävän maalauksen on tehnyt Hjalmar Hagelstam. Saarnastuolin evankelistaveistokset teki kuvanveistäjä Carl Wilhelms.
Kirkkomaalta osa on varattu paikallisen mahtisuvun Ahlströmin hauta-alueeksi. Kaikesta näkee, että suvun tuttavapiiriin kuului useita maamme tunnetuimpia kuvanveistäjiä ja taiteilijoita. Alueelta löytyy taitavasti tehtyjä hautamuistomerkkejä.
Eräs Ahlströmien taiteilijatuttava oli Akseli Gallen-Kallela, joka asui Espoon Tarvaspään ateljeessa. Talvisodan aikana, kun pääkaupunkiseutua pommitettiin, Noormarkun kirkko piilotti Gallen-Kallelan taulut. Ne olivat turvassa kirkon kellaritiloissa.
Noormarkun kirkon Sankarihautausmaan muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Erik Bryggman.
Noormarkun seurakunta itsenäistyi vuonna 1869. Sitä aikaisemmin se oli Ulvilan kappeliseurakunta. Itsenäinen se on yhä edelleen, ainakin toistaiseksi. Noormarkun seurakuntaan on liitetty Pomarkun ja Lavian seurakunta. Itsenäinen Noormarkun kunta lakkasi olemasta, kun se vuonna 2010 liitettiin Porin kaupunkiin. Samalla Noormarkun oravalla täydennetty kuntavaakuna muuttui kotiseutuvaakunaksi.
NOORMARKUN KIRKKO 
Osoite: Vanha Vaasantie 1, Noormarkku (Pori).
