HELSINKI / UUSIMAA – Apostoli Paavalille omistettuja kirkkoja on useita eri puolilla Eurooppaa. Yksi löytyy Helsingin Vallilasta. Kauneus on katsojan silmissä, mutta arkkitehti Bertel Liljequistin suunnittelemaa punatiilistä Paavalinkirkkoa monet pitävät Helsingin kauneimpana kirkkona, erityisesti sen tyylikästä kirkkosalia.
Vallila tunnetaan entisenä työläiskaupunginosana. Alue sai oman kirkon vuonna 1930. Rakentamista edelsi suunnittelukilpailu, johon otti osaa moni kotimainen ammattilainen. Kilpailun voittanut arkkitehti Bertel Liljequist (1885-1954) oli sen hetken eräs maamme kuuluisimpia arkkitehtejä. Hän suunnitteli monipuolisella urallaan useita kirkkoja. Osa niistä oli rakennettu jo ennen Paavalinkirkon valmistumista, osa valmistui vielä 1950-luvulla.
Paavalinkirkosta tuli ajan hengen mukaisesti klassismia edustava kirkko, joka on muodoltaan suorakaiteenmallinen basilika. Todellisuudessa kyse ei ollut vain kirkosta, sillä rakennuskokonaisuuteen kuuluu kokous- ja kerhohuoneita sekä Paavalin seurakunnan omia toimistotiloja.
Paavalinkirkon campanile-tyylinen kellotorni on useille tuttu Vallilan maamerkki. Tornikellosta moni ohikulkija on tarkistanut kellonajan.
Sisälle kirkkoon tullaan pylväin koristellun katoksen alta. Pääsisäänkäynnin yläpuolella on kuvattuna kirkon nimikkopyhimys apostoli Paavali miekka kädessään.
Kirkkosaliin astuessa eteen avautuu komea näkymä. Salin kattona on korkealle kaartuva betonista valettu tynnyriholvi. Seinänvieressä kulkee molemmin puolin kapeat sivukäytävät. Tunnelma basilikassa on täydellinen.
Kirkon perällä on runkohuonetta kapeampi kuoriosa. Sen tähtiholviin taidemaalari Ilmari Manninen (1886-1946) maalasi värikkään teoksen, jonka keskellä on suuri kuperapintainen kullattu aurinko. Manninen teki myös Jumalan karitsa -freskon alttarikaaren yläosaan.
Saarnastuoli on koristeltu apostolien kuvilla. Kuvanveistäjä Gunnar Finne (1886-1952) taltioi siihen neljä evankelistaa: Matteus, Markus, Luukas ja Johannes. Saarnastuolin katon päällä pelikaani syöttää poikasiaan Jumalan rakkauden vertauskuvana. Apostoli Paavalin korkokuva ulko-oven yläpuolella on myös kuvanveistäjä Finnen tekemä.
Alttaritaulu puuttuu, mutta sen paikalla on kuvanveistäjä Elias Ilkan (1889-1968) tekemä kookas puinen krusifiksi.
Taiteilija Antti Salmenlinna (1897-1968) teki kirkkoon koristeteoksia, esimerkiksi lasimaalauksia. Osa niistä tuhoutui sodan aikana Helsingin pommituksissa. Vaikka Paavalinkirkkoa on kunnostettu, on sodanaikaisia jälkiä jätetty näkyviin. Niitä näkyy pääoven pylväissä ja yhdessä seinässä.
Kirkossa on kahdet urut. Pääurut urkuparvella ovat Kangasalan urkutehtaan valmistamat vuodelta 1931. Alakerran kuoriurut ovat Urkurakentamo Martti Porthanin tuotantoa vuodelta 2004.
Tyylikkäät 1930-luvun seinälampetit ja kattokruunut on valmistanut Taito Oy. Kyseessä oli oman aikakauden johtava korkealaatuisten designvalaisimien valmistaja. Eräs yrityksen perustajista oli valaisinsuunnittelun kotimainen kuuluisuus, Paavo Tynell.
Kirkossa on tilaa 800 hengelle.
Paavalinpuistossa Paavalinkirkon vieressä on kuvanveistäjä Niilo Rikulan patsas ammattinyrkkeilijä Gunnar ”GeeBee” Bärlundista.
PAAVALINKIRKKO
Osoite: Sammatintie 5, Helsinki.
