HELSINKI / UUSIMAA – Pääkaupungin paraatipaikalla sijaitsee omanlaisensa erikoisuus, Saksalainen kirkko. Kun kirkko vuonna 1864 valmistui, sen sijainti oli syrjäinen puuttoman kallion rinteessä. Paljon on tapahtunut ajan myötä muutoksia, kun nyt rauta-aidan rajaamalla tontilla kirkko pappiloineen on vehreä keidas Tähtitornimäen kupeessa.
Saksalainen kirkko on nimensä mukaisesti tarkoitettu palvelemaan Suomessa asuvia, mutta saksaa puhuvaa väestöä. Oma seurakunta ja vieläpä oma kirkko eivät olleet itsestäänselvyyksiä Venäjän vallan aikana. Lupa kirkon rakentamiselle piti saada itse Venäjän keisarilta.
Kun Suomi tuli osaksi keisarikuntaa ja Helsingistä tuli valtakunnan pääkaupunki, alueelle muutti runsaasti saksaa puhuvia kauppiaita ja käsityöläisiä. Lisäksi armeijan ja yliopiston palveluksessa sekä valtion virkamiehissä oli paljon saksaa puhuvia.
Viipurissa oli toiminut saksalainen seurakunta jo pidemmän ajan, joten sieltä otettiin mallia. Viipurin saksankielinen seurakunta toimi vuodesta 1743 vuoteen 1949 asti. Se oli tärkeä esimerkki Helsinkiin perustetulle saksalaiselle seurakunnalle.
Kun edistysmielinen Aleksanteri II nousi Venäjällä valtaan, Suomen saksankielinen väestö käytti tilaisuuden hyväkseen ja anoi oikeutta perustaa oma seurakunta. Lupa heltisi ja pian ryhdyttiin rakentamaan omaa Saksalaista kirkkoa lahjoituksena saadulle tontille.
Kirkon suunnittelijoiksi mainitaan saksalainen arkkitehti Harald von Bosse ja Carl Johan von Heideken. Jälkimmäinen oli Ruotsissa syntynyt, mutta Suomessa maineikkaan uran tehnyt arkkitehti. Uusgotiikkaa edustava kirkko sai myöhemmin, vuonna 1897, arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitteleman tornin.
Vappu vuonna 1958 oli koitua kirkon kohtaloksi. Viallisista sähköjohdoista alkanut tulipalo sai aikaan mittavat tuhot. Tiedetään, miten vappua Tähtitorninmäellä juhlineet ylioppilaat riensivät avuksi ja auttoivat kirkon tyhjentämisessä. Paljoa ei ehditty saada turvaan, mutta kuitenkin muun muassa alttaritaulu ja uskonpuhdistaja Martin Lutherin muotokuva ehdittiin pelastaa palavasta kirkosta. Nykyinen saarnastuolikin on alkuperäinen.
Tulipalon jälkeen kirkkoa kunnostettiin parin vuoden ajan arkkitehti Ola Hanssonin johdolla. Ulkonäkö säilyi entisellään, mutta kirkkosalista tuli sekoitus uutta ja vanhaa. Lopputulos on hyvin koristeellinen.
Kun tarkemmin katsoo, niin huomaa yksityiskohtia, jotka viittaavat saksalaiseen historiaan. Esimerkiksi ikkunoiden lasimosaiikkeihin on ikuistettu historiallisten Hansakaupunkien Lyypekin, Hampurin ja Bremenin vaakunat. Seinältä löytyvät tulipalosta pelastetut maailmansotien uhreille omistetut muistolaatat ja Viipurin saksalaisen seurakunnan muistomerkki.
Kyse ei ole pelkästään kirkkorakennuksesta, vaan sen yhteydessä on Saksalaisen seurakunnan pappila, seurakuntasali, jopa Helsingin saksalaisen koulun hallinnoima päiväkoti. Itse seurakunta toimii maanlaajuisesti koko Suomessa.
Vaikka jumalanpalvelukset ovat saksankielisiä, kirkko on suosittu vihkikirkko niillekin, jotka eivät puhu saksaa. Saksalainen kirkko tunnetaan myös suosittuna konserttikirkkona. Niihin osallistuu yleisönä tietysti myös paljon seurakuntaan kuulumattomia.
Avoinna: 1.6.-7.8.2026 arkisin klo 10-16.
SAKSALAINEN KIRKKO
Osoite: Bernhardinkatu 4, Helsinki.
