Viron kartanot kertovat menneestä loistosta. Vielä sata vuotta sitten Virossa oli yli tuhat kartanoa, mutta nyt jäljellä on enää 700-800. Suurin osa on kuitenkin rapistunut niin huonoon kuntoon, että niitä ei voida enää pelastaa.
Viron itsenäistyttyä uudestaan runsas kymmenen vuotta sitten on kartanoita palautettu entisille omistajille tai heidän jälkeläisilleen. Osa on myyty uusille omistajille, toisinaan pilkkahintaan. Uusi omistaja on kuitenkin sitoutunut aina kunnostamaan ostamansa kiinteistön, mikä ei olekaan enää kovin edullista.
Viron kartanokulttuurilla on juurensa baltiansaksalaisessa yläluokassa. Myöhemmin suurin osa kartanoista siirtyi Viron maalaisaatelin omistukseen. Virolainen kartanokulttuuri alkaa 1600-luvulta, jolloin ensimmäiset kartanoiden päärakennukset olivat vielä melko vaatimattomia puurakennuksia.
1700-luvulla alkoi kartanokulttuurin kulta-aika. Rakennukset muuttuivat komeiksi herraskartanoiksi. Viinapoltto-oikeudesta tuli kartanonherralle muhkeat lisäansiot. Kartanoista, joiden yhteydessä oli sivurakennuksia ja puisto sekä kilometrien pituiset puukujat, tuli jyrkkä vastakohta maaseudun muulle asutukselle.
Viron itsenäistyminen vuonna 1920 muutti paikallisen kartanokulttuurin, sillä uuden maalain turvin suurmaanomistus lakkautettiin ja saksalainen aatelisto joutui monasti luopumaan kartanonomistuksestaan. Neuvostovallan aikana kartanoiden rappeutuminen kiihtyi, sillä ne joutuivat kolhoosien hoitoon. Aikakaudella vahingoittui rakennuksia enemmän kuin mitä niitä kunnostettiin.
Palmse on ensimmäinen kunnostettu kartano
Palmsen kartanon oli omistanut vuodesta 1677 alkaen von Pahlenin suku, kunnes vuonna 1923 Viron tasavalta pakkolunasti tilan. Neuvostovallan aikana siellä pidettiin mm. pioneerien kesäleirejä. Osa sivurakennuksista toimi kouluna. Vuonna 1972 kartano siirtyi osaksi Lahemaan kansallispuistoa. Rakennusten ja ympäristön restaurointi työ pääsi hyvään vauhtiin. Kokonaisvaltainen restaurointi oli Viron ensimmäinen iso kartanohanke. Siitä haluttiin tehdä esikuva muiden kartanoiden entisöintityölle.
Nykyisin kartano toimii vilkkaana matkailukeskuksena, jonka yhteydessä on mm. viihtyisä hotelli. Päärakennuksen sisätilat on kunnostettu alkuperäiseen asuunsa. Sen avarassa juhlasalissa järjestetään mm. konsertteja. Koko kartanokokonaisuus ympäristöineen toimii nykyisin oivana esimerkkinä menneestä virolaisesta kartanojärjestelmästä.
Von Pahlenit asuvat Saksassa
Baltiansaksalainen von Pahlenin suku asuu nykyisin Saksassa, mutta suvun jäseniä on vieraillut silloin tällöin Palmsen kartanossa. Pahlenin perheestä polveutuu joukko huomattavia merkkihenkilöitä, joista osa palveli itse Venäjän keisarin palveluksessa. Arkkitehtuurisesti merkittäviä rakennuksia alettiin Palmseen rakentaa juuri von Pahlenien aikana. Nykyisen muotonsa päärakennus sai 1870-luvulla.
Kartanon puistoalue on ollut eräs Pohjois-Viron suurimmista. Alueelle kaivettiin hyvin hoidettuja lammikoita, puistoteiden varsille pystytettiin veistoksia ja pikkupaviljonkeja. Puistossa saattoi kävellä, ratsastaa, soudella ja pitää juhlia.
Viinanpoltto oli kannattavaa
1700 -luvulta alkaen viinanpoltto oli viljan ohella yksi kartanoiden tärkeimmistä tulonlähteistä. Rahaa saatiin myös puutavaran ja polttopuiden myymisestä, tiilitehtaasta sekä tervanpoltosta. Palmsen viinanpolttimoa vastapäätä sijaitsevissa talleissa lihotettiin härkiä mäskillä, joka jäi yli viinapoltosta. Lisäansioita saatiin myös oluen valmistuksesta. Palmsen kartanolla oli vielä 1800-luvulla kuusi kestikievaria, joissa myytiin olutpanimon ja viinapolttimon tuotteita.
Palmsen kartanon yhteydessä oli myös tasokas hyötypuutarha, joka sekin on nyt kunnostettu. Palmsen kartanon puurahahoidon kulta-aikaa oli 1800 –luvun loppu, jolloin ylipuutarhurina toimi Matias Vaidemann. Puutarhassa kasvoi kirsikka- ja luumupuita, mustaherukkapensaita, keltaisia ja punaisia vadelmia. Tarhateitä reunustivat omena- ja päärynäpuiden rivit. Puiden välissä kasvatettiin vihanneksia ja mansikoita. Erityisessä talvipuutarhassa kasvatettiin sisätiloissa etelän kukkia, palmuja, viinirypäleitä, sitruunoita ja persikoita.
Sisäänpääsymaksua vastaan on mahdollista tutustua päärakennuksen sisätiloihin. 20 huonetta on peruskorjattu ja sisustettu vanhoilla huonekaluilla. Suurin osa esineistöstä ei kuitenkaan ole alkuperäisiä, koska ne ovat tuhoutuneet. Eri puolilta Viroa on onnistuttu keräämään vanhoja huonekaluja, jotka edustavat hyvin perinteistä kartanotyyliä. Seinille on ripustettu vanhoja maalauksia ja muotokuvia, joista osan ovat lahjoittaneet Saksassa asuvat Pahlenin suvun jäsenet vieraillessaan Palmessa.
