PARKANO / PIRKANMAA – Juhannus vuonna 1928 on jäänyt Parkanon historiaan tapahtumana, jonka seuraukset olivat katastrofaaliset. Kirkkopalot eivät ole olleet Suomessa harvinaisia, mutta Parkanossa seurakuntalaisten kärsimykset olivat poikkeuksellisen suuria – paljon suurempia kuin aineelliset vahingot.
Juhannus alkoi kauniissa kesäsäässä. Aurinko paistoi ja Parkanon kirkko oli tupaten täynnä. Kaikille ei riittänyt edes istumapaikkoja. Kyseessä oli nuorten konfirmaatiotilaisuus.
Sitten kesken jumalanpalveluksen alkoi tapahtua.
Taivaalle kertyi tummia ukkospilviä ja alkoi sataa kaatamalla. Kunnes rysähti. Kuului ankara pamaus, kirkon kattoon ilmestyi suuria aukkoja ja lautoja putosi alas kirkkovieraiden päälle. Kyseessä oli kirkas tulipallo, pallosalama. Kirkko ei syttynyt palamaan, sillä rankkasade tukahdutti palonalut.
Syntyi kuitenkin valtava paniikki. Ihmiset pyrkivät kauhuissaan ulos kirkosta. Osa tunki ruuhkaisesta oviaukosta, osa yritti pelastautua ikkuna-aukoista. Ihmisiä tallaantui toisten jalkoihin. Kaikki eivät selvinneet. Neljä henkilöä sai surmansa. Monet saivat ruhjeita ja palovammoja. Kuolonuhrien muistomerkki löytyy Parkanon hautausmaalta.
Parkanon Kirkkojärven rannan tuntumassa sijaitseva kirkko on rakennettu vuonna 1800 Ruotsin vallan aikana. Kirkon suunnittelijaksi mainitaan tunnettu jalasjärveläinen kirkonrakentaja Salomon Köykkä-Köhlström (1746-1827). Eletään Ruotsin vallan aikaa, joten kirkon lopulliset piirustukset piti hyväksyttää Tukholman yli-intendentinvirastossa.
Puukirkon viereen nousi myöhemmin 1800-luvun lopulla arkkitehti Johan Ahrenbergin suunnittelema kivestä tehty läpikuljettava kellotapuli. Ruotsissa arkkitehtikoulutuksen saanut Ahrenberg (1847-1914) oli monitaituri, sillä hän oli myös taidemaalari ja kirjailija. Parhaiten Ahrenberg tunnetaan kuitenkin julkisten rakennusten, kuten koulujen ja kirkkojen suunnittelijana.
Hieman tuntemattomaksi jäänyt urjalalainen taidemaalari Henrik Grönlund on maalannut kirkon Ristiinnaulittua kuvaavan alttaritaulun. Kirkon uusimmat urut ovat pohjanmaalaisen Hans Heinrichin urkurakentamon rakentamat.
Kannattaa ihailla kauniita kattovalaisimia.
Tyylikkäästi sisustetussa tasavartisessa ristikirkossa on 500 istumapaikkaa.
Arkkitehti Veikko Leisten suunnitteleman sankarihautausmaan sankaripatsas Vartiosotilas on kuvanveistäjä Vilho Aallon ideoima. Hänet muistetaan lukuisten sankarimuistomerkkien suunnittelijana. Parkanon muistomerkin toisella puolella seisoo kypäräpäinen sotilas ja vastakkaiselle puolelle on ikuistettu äiti orvon pojan kanssa.
Parkanon seurakunta itsenäistyi Ikaalisten seurakunnasta vuonna 1860. Sitä ennen se oli ollut Ikaalisten kappeli.
PARKANON KIRKKO
Osoite: Kirkkopolku 3, Parkano.
