PARIKKALA / ETELÄ-KARJALA – Neljä kuukautta ja kirkko on valmis! Kokenut toisen polven kirkonrakentaja Matti Salonen lupasi Parikkalan uuden kirkon valmistuvan ennätysajassa. Se edellytti myös, että mestari saisi riittävästi työvoimaa avukseen paikallisista.
Rakentaminen aloitettiin vuonna 1813. Ihan ei mennyt lupauksien mukaan, sillä Parikkalan kirkko oli lopullisesti valmis vasta vuonna 1840. Silloin kirkko vihittiin virallisesti, vaikka se oli ollut jo käytössä keskeneräisenäkin. Viimeistely ja sisustus oli vienyt pitkän ajan.
1800-luvun alkuvuosina oli siirrytty Ruotsin vallasta Venäjän vallan aikaan. Aikaisemmin julkista rakentamista, kuten kirkkojen rakentamista, valvottiin Tukholmasta käsin. Piirustukset lähetettiin Tukholmaan yli-intendentin tarkastettavaksi. Ruotsin kuninkaalla oli lopullinen päätäntävalta.
Siirryttäessä keisarivallan aikaan vuonna 1809 perustettiin suuriruhtinaskuntaan oma intendentinkonttori. Italialaissyntyinen Carlo (Charles) Bassi (1772-1840) oli viraston ensimmäinen päällikkö, intendentti. Hänen johdollaan hyväksyttiin Parikkalankin kirkon lopulliset piirustukset.
Puukirkkoa rakentaessa annettiin hirsien laskeutua ennen ulkopintojen laudoitusta. Jos rahat riittivät, niin kirkkosalikin sai pintalaudoituksen. Lopuksi suoritettiin maalaus. Aikaa siis meni ennen kuin kirkko oli valmis.
Seurakunnan jäsenmäärän kasvaessa kirkoista tehtiin ristikirkkoja. Näin myös Parikkalassa. Nykymuodossaan kirkko on niin sanottu kahtamoinen eli kaksoisristikirkko. Kirkon sakaroiden väliin rakennettiin lisätilan saamiseksi kulmaulokkeet. Monet itäsuomalaiset kirkot ovatkin tyypiltään kahtamoisia.
Parikkalassa katolla keskellä rakennusta on kahdeksankulmainen tornirakennelma, lanterniini. Sen kautta saadaan lisää valoa kirkkosaliin.
Kun kirkolla on ikää liki parisataa vuotta, on siinä ajassa tehty paljon kunnostustöitä, sisustettu uudestaan ja laajennettu tiloja. Isoja päivityksiä sisä- ja ulkoasuun tehtiin 1900-luvun alussa arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitelmien pohjalta. Viimeisimmät muutostyöt ovat 1970-luvulta.
Parikkalan kirkossa on kookas ja näyttävä alttaritaulu Kristuksen kirkastuminen. Se tiedetään saadun lahjoituksena. Pietarissa asunut, mutta Pirkkalassa syntynyt Anna Lindfors lahjoitti venäläisen taidemaalari Jakov Grevizinskyn tekemän maalauksen kotiseudun kirkkoon. Teos muistuttaa italialaisen taiteilijan Rafaellon tekemää vastaavaa maalausta.
Sankarihautausmaan muistomerkin suunnitteli kuvanveistäjä Pentti Ahola. Täältä löytyy myös Vapaussodan muistomerkki ja Karjalaan jääneiden muistomerkki (Armi Siitonen).
Valoisassa kirkkosalissa on ison tilan tuntua. Saarnastuolikin on poikkeuksellisen suuri. Istumapaikkoja on peräti 1600. Parikkalan kirkko onkin käytössä vain kesäkuukausien aikana. Muuna aikana rakennuksessa pidetään yllä vain peruslämpöä.
Uukuniemen ja Saaren seurakunnat liitettiin Parikkalan seurakuntaan vuonna 2005. Seurakunnalla on kolme isoa kirkkoa: Parikkalan, Saaren ja Uukuniemen kirkot. Syntyvyyden pienentyessä ja seurakunnan jäsenten ikääntyessä Parikkalassa on monen muun seurakunnan tavoin jo nyt ja etenkin tulevaisuudessa isot haasteet. Kirkkojen korjaustarve on jatkossakin suuri.
PARIKKALAN KIRKKO
Osoite: Kirkkokatu 1, Parikkala.
