VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Ulkopuolinen tuskin aina tietää, onko hän Pohjolassa vai Kähärissä. Kahden kaupunginosan välillä on usein vain katu. Väylän toisen puolen jalkakäytävä on Kähäriä ja toinen puoli Pohjolaa.
Suurempaa käytännön merkitystä rajalla ei nykyisin ole. Toista oli ennen. Pohjola sijaitsi Turussa ja Kähäri Maarian kunnassa. Yhteen mentiin vasta vuonna 1944.
Turun pohjoispuolella sijaitseva Pohjola eli Pohjoinen takamaa oli Turun palon jälkeen lähes asumatonta seutua. Osa alueesta oli otettu viljelykäyttöön ja laidunmaaksi. Tilanne muuttui oleellisesti, kun Turkuunkin rakennettiin rautatie. Ja pääsihän Aninkaistensillan yli Pohjolan kaupunginosaan ratikallakin aina vuoteen 1967 asti.
Haararata Toijalasta Turkuun avattiin liikenteelle vuonna 1876. Toijalan kautta pääsi edelleen Tampereelle. Suora junayhteys Turusta pääkaupunki Helsinkiin saatiin vasta vuonna 1903. Turusta Uuteenkaupunkiin matkustettiin junalla ensimmäisen kerran vuonna 1924.
Siitä lähtien Pohjolan maisemaa on hallinnut Turun rautatieasema, VR:n veturitallit ja konepaja, öljymakasiini sekä tavara-asema. Suunniteltu uusi Elämyskeskus sijoittuu sekin Pohjolan kaupunginosaan.
Pohjolaa, vaikka se oli syrjäinen kaupungin pohjoisraja, ei rakennettu suunnittelematta. 1900-luvun alkuvuosikymmenellä alueelle kaavoitettiin tontteja omakotitaloille. Seuraavien vuosikymmenien aikana Pohjolan asukasluku kasvoi. Ajan myötä rakennettiin myös ensimmäiset kerrostalot. Pohjolan kauas näkyvä maamerkki, Juhannuskukkulan asuinkerrostalot, valmistuivat 1950-luvun lopulla.
Vesivarastonakin toimiva ammattikoulun rakennus valmistui kukkulan laelle vuonna 1958. Ratapiha-alueen yli kulkeva kävelysilta toteutui vuonna 1963.
Ratapihan kupeessa olevien vanhojen teollisuuskiinteistöjen purkamisen jälkeen tilalle tuli 2000-luvulla Veturipuiston kerrostaloalue. Lasiliike Kaunen kulmaan tuli ABC-liikennemyymälä. Logomon kulttuurikeskus avattiin vuonna 2011. Fabriikin asuinalue on pian kokonaisuudessaan valmistumassa.
Itä-länsi -suuntaisen Köydenpunojankadun pohjoispuolella rakennuskanta on pysynyt alkuperäisen näköisenä. Rautatie oli tärkeä työllistäjä ja työntekijät tarvitsivat asuntoja. Niiden suunnittelijoina olivat tunnettuja turkulaisia arkkitehtejä, kuten Aleksander Nyström ja August Karlsson.
Pohjolan alueelle rakennettiin omakotitalojen ohella pääosin työväen asunto-osakeyhtiöitä. Korkean kivijalan päälle nousi pitkiä kadun suuntaisia puurivitaloja niin, että niiden julkisivu tuli suoraan kadulle jalkakäytävän viereen. Talon taakse tulivat sisäpiha ja sisäänkäynnit asuntoihin.
Eräs Pohjolan erikoisuus on arkkitehti Johan Eskil Hinderssonin suunnittelema Hennala (Köydenpunojankatu 3-7), kaupungin ensimmäinen vuokrataloyhtiö. Yhtiöön kuuluu kuusi kaksikerroksista puutaloa. Hennala on vastikään kunnostettu.
Nykyään Pohjola on suosittu lapsiperheiden rauhallinen asuinalue. Paikalliset palvelut ovat kadonneet, mutta keskustan palvelut ovat lähellä. Pohjola on ideaali asuinalue myös niille, jotka työnsä puolesta käyttävät junaa tai linja-autoja.
Pohjolan pientalovaltainen puutaloalue jatkuu Kähärin puolella. Kähärin merkittävin työllistäjä oli tulitikkutehdas. Sen lopettamisen jälkeen tehtaan tiloissa toimi Auran Rautateollisuus Oy. Yhtiö valmisti muun muassa rautasänkyjä.
Osa tulitikkutehtaan rakennuksista on säilynyt. Tilat on muutettu asunnoiksi ja ympärille on noussut myös uusi Tikkumäen kerrostaloalue. Tehtaanjohtajan komea puinen asuntokin on säilynyt. Alueen halki kulkeva ja paikka paikoin mutkitteleva Kähärintie muistuttaa entisajoista.
Kähärin Itäpellontiellä sijaitsevan vihreän puutalon seinään on kiinnitetty kyltti: Karjalatalo, Turun Karjala-Seuran ylläpitämä toimitalo. Rakennus sijaitsee Kähärin Karjalaiskylässä, joka perustettiin talvisodan jälkeen Karjalasta tulleiden asuttamiseksi. Evakoille annettiin alueelta pienet tontit, ja näin Karjalaiskylässä on useita samantyylisiä puutaloja.
Kähärin ylpeys on tietysti jugendtyylinen koulurakennus (Pietari Valdin katu 14). Vuonna 1909 valmistuneessa koulurakennuksessa on koulutaipaleensa aloittanut useampi paikallinen sukupolvi. Omien lastemme lisäksi jo isoisämme isä on käynyt tätä koulua, kertovat monet kähäriläiset.
POHJOLAN JA KÄHÄRIN ASUINALUEET
