VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Lopetetaan. Ei lopeteta. Lopetetaan. Ei lopeteta. Turun vanhin siirtolapuutarha Kupittaalla on elänyt ajoittain kriittisiä aikoja. Vuonna 1934 perustettu puutarha sai aluksi 30 vuoden sopimuksen, mutta sen jälkeen on edetty pienemmin askelin.
1990-luvun alussa, kun lakkautus oli todella lähellä, edettiin jo pahimmillaan vuosi kerrallaan.
Viimeksi vuokrasopimus oli katkolla vuonna 2025. Jälleen käytiin kovaa poliittista vääntöä Kupittaan siirtolapuutarhan puolesta ja vastaan. Puoluekannasta riippumatta mielipiteet jakaantuivat. Osa näkee puutarhan tärkeänä palana kaupungin historiaa. Osa tilana, joka pitää muuttaa asfaltin ja betonin avulla euroiksi.
Maailma on vuosikymmenien aikana muuttunut.
Alkuaikoina siirtolapuutarhat tarjosivat, etenkin pulavuosina, kaupunkilaisille mahdollisuuden kasvattaa perheelleen ravintoa. 2000-luvulla vaakakuppiin olivat ilmestyneet sanat kulttuuri- ja luonnonperinnön suojeleminen, hiilineutraaliuden saavuttaminen, geneettinen monimuotoisuus, ekologiset arvot, ilmastonmuutos ja vanhoissa puutarhoissa, kuten Kupittaalla esiintyvien kasvilajikkeiden laaja kirjo.
Lopputulos viimeisimmän tiukan vääntämisen jälkeen oli se, että Kupittaan siirtolapuutarha saa jatkaa toimintaansa seuraavat 20 vuotta, aina vuoden 2045 loppuun asti. Käytännössä se tarkoittaa, että Kupittaan siirtolapuutarhan tonttien ja pikkumökkien omistajat voivat jälleen suurella innolla kunnostaa rapistumaan päässeitä paikkoja. Osa on pitänyt huolta palstastaan hienolla tavalla huolimatta epävarmasta tulevaisuudesta.
Siirtolapuutarha- ja palstaviljelyaate levisi laajemmin muualta Euroopasta Suomeen 1900-luvun alkuvuoisina. Turussa tultiin hieman jälkijunassa, sillä Tampere ja Helsinki saivat omansa, kun Turussa vielä mietittiin. Viimein vuonna 1934 Turun kaupunkivaltuusto päätti nykyisen Kupittaan alueen varaamisesta siirtolapuutarhalle. Vanha lumenkaatopaikka kunnostettiin puutarhakäyttöön.
Käytännön toimintaa pyöritti Turun Siirtolapuutarhayhdistys, joka myöhemmin vaihtoi nimekseen nykyisen nimen, Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys.
1990-luvulla ilmestyi mustia pilviä taivaalle. Epävarmuus siirtolapuutarhan tulevaisuudesta jäyti palstanviljelijöitä. Viereisen Citymarketin laajennus kummitteli taustalla. Lyhyiden vuokrasopimusten ansiosta osa palstalaisista ei panostanut viljelyyn tai mökin kunnostukseen. Odoteltiin lopullista kuoliniskua.
Kesällä 2000 kaupunginhallitus päättikin jatkaa vuokra-aikaa vuoden 2020 loppuun asti. Pitkä vuokra-aika koettiin silloin melkoisena yllätyksenä vaikeiden vuosien jälkeen.
Kupittaan siirtolapuutarhan tulevaisuutta varjosti myös suunnitelmat siirtää toiminta Koroisille. Jopa geneettisesti harvinaisten omenapuiden haastavaa siirtoa uuteen paikkaan harkittiin. Vuonna 1989 Hirvensaloon perustettu Turun kolmas siirtolapuutarha, Illoisten siirtolapuutarha, hämmensi osaltaan Kupittaan kohtaloa.
Muiden siirtolapuutarhojen tavoin Turun kaupungin omistaman Kupittaan siirtolapuutarhan alue on avoinna kaikille. Puutarhapalstat ja niiden mökit ovat yksityisalueita, mutta aluetta halkovilla hiekkakäytävillä voi jokainen käydä ihailemassa kaupunkiluonnon poikkeuksellista monimuotoisuutta. Täällä voi poiketa kahville 4H-kerhon ylläpitämään kahvilaan. Varaa käteistä mukaan.
Turun kaupungilla on puutarhalle myös omat suunnitelmansa.
Tavoite on kaikki kaupunkilaiset huomioiva virkistyskäyttö. Yksi tapa olisi useamman uuden sisäänkäynnin lisääminen siirtolapuutarhaan. On jopa ehdotettu mökkien vuokraamisen sallimista lyhytaikaisesti, kuten matkailukäyttöön vain muutamaksi päiväksi. Ajatuksena on, että siirtolapuutarhan käyttötarkoitus laajenisi myös kaupunkilaisten virkistyskäyttöön. Suunnitelmat ovat saaneet ristiriitaisen vastaanoton.
Uudenmaankadun puoleinen osuus, kapea palsta, ei kuulu vuokra-alueeseen. Kaupunki otti sen aikoinaan hallintaansa. Tonteilla olleet mökit poistettiin ja puistoalue on saanut olla katseilta piilossa luonnontilassa. Samalla se täydentää omalta osaltaan alueen luonnon monimuotoisuutta.
KUPITTAAN SIIRTOLAPUUTARHA
Osoite: Kunnallissairaalantie 4, Turku.
