VARSINAIS-SUOMI / PYHÄRANTA – Pyhärannan vajaa kahden tuhannen asukkaan kunta on yhä itsenäinen. Kuntaliitoksesta isompaan on ollut puhetta, mutta virallisia päätöksiä ei ole tehty.
Varsinais-Suomen rajalla sijaitseva Pyhäranta muodosti yhdessä naapurinsa Pyhämaan kanssa vuoteen 1908 asti yhden kunnan, Pyhämaan Rohdainen. Sen jälkeen parivaljakon tiet erkanivat omiksi kunnikseen. Pyhämaa liitettiin Uuteenkaupunkiin vuonna 1973.
Pyhärannan seurakunta on pysynyt itsenäisenä, mutta se todennäköisesti liitetään Uudenkaupungin seurakuntaan vuonna 2026.
Vaikka sekä kunnan että seurakunnan tasolla on ollut viime vuosina muutoksen tuulia, niin Pyhärannan kirkko, kansallisromanttinen helmi, on ja pysyy. Jo kirkon sijainti merenrannan tuntumassa Astanmäellä on melko poikkeuksellinen. Nykykirkon kaksi edeltäjää, 1600- ja 1700 -luvun puukirkot purettiin alta pois huonokuntoisina.
Kotimainen kansallisromantiikka on ilmiö, joka kehittyi 1900-luvun alussa Euroopasta Suomeen tulleesta jugendista. Tyylisuuntana kansallisromantiikka näkyi niin musiikissa, taiteessa kuin arkkitehtuurissakin. Suomen eturivin kansallisromantiikkaa edustavat arkkitehdit olivat Eliel Saarinen, Lars Sonck ja Josef Stenbäck. Jälkimmäinen on suunnitellut Pyhärannan kivikirkon.
Kansallisromantiikkaan innostuneet arkkitehdit ottivat virikkeitä keskiajasta. Tornit ja erilaiset ulokkeet sopivat 1900-luvun alun kirkkojen ulkoasuun samalla tavoin kuin keskiajan linnoituksiin.
Arkkitehti Josef Stenbäck (1854-1929) on ollut Suomen tuotteliaimpia kirkkoarkkitehtejä. Hänen piirustuspöydällä on 
suunniteltu yli 30 kotimaista kirkkorakennusta. Osa uran alkukauden kirkoista oli uusgoottilaisia puukirkkoja, osa myöhemmin valmistuneita kansallisromanttisia kivikirkkoja.
Stenbäck vastasi uransa aikana myös monen kirkon korjaus- ja muutossuunnitelmista. Osa hänen suunnittelemista kirkoista jäi luovutetun Karjalan puolelle.
Lohkottu graniitti oli kansallisromantiikan aikana suosittu julkisivumateriaali. Näin myös vuonna 1909 valmistuneen Pyhärannan kirkon kohdalla. Sen tornin huippu on pyöristetty ja koristeltu neljällä pienellä kulmatornilla, kuten monissa muissakin kansallisromanttisen tyylin rakennuksissa. Kirkkopohja on lyhytsakaraisen ristinmuotoinen. Istumapaikkoja on 700.
1900-luvun alun kivikirkot ovat komeita ja koristeellisia ulkopuolelta, mutta sitä samaa ne ovat myös sisäpuolelta. Niitä koristeltiin luontoaiheisin maalauksin, ornamentein ja kasviaihein. Pyhärannan kirkon tähtiholvattu kirkkosali ei ole ihan niin runsaasti koristeltu kuin monet muut kansallisromanttiset kirkot. Arkkitehti Stenbäck suunnitteli Pyhärannan kirkon sisätiloista tyylikkään sopusuhtaiset. Värimaailma on hillitty. Silti eri paikoissa on kuitenkin nähtävänä värikkäitä yksityiskohtia.
Kirkon alttari on poikkeuksellisesti pohjoisseinällä. Alttaritaulu Jeesus ristillä vuodelta 1939 sekä alttariseinän lasimaalaus ovat Ilmari Heinosen (1897-1968) tekemät. Hänen maalaamia alttaritauluja on useissa maamme kirkoissa.
Monitaituri Stenbäckin maalaama alkuperäinen alttaritaulu Pyhä Ehtoollinen on sekin yhä nähtävänä. Kirkon takaosassa on Viimeinen tuomio 1760-luvulta. Kuva on sen verran raju, että ei jää epäselväksi, mikä on itse kunkin kohtalo.
Meren ääressä kun ollaan, täälläkin on kirkkolaiva. Pienoismalli esittää Port Caledonian -nimistä laivaa. Huono-onninen alus ajoi karille kotimatkallaan Australiasta vuonna 1924. Onnettomuudessa menehtyi kymmenen pyhärantalaista miestä. Votiivilaiva ei ole kiinnitetty kattoon, kuten tavallisesti kirkossa. Alus on lasivitriinissä.
PYHÄRANNAN KIRKKO
Osoite: Kirkkopolku 9, Pyhäranta.
