Retkiä Oslon ympäristöön – löytöretkeilijöiden ja urheiluhullujen kaupunki

Kon-Tiki-museo.

Ulkoilusta pitäviä oslolaisia hemmotellaan: lyhyen junamatkan päässä aivan kaupungin kupeessa kohoavat metsien peittämät kukkulat, jotka tarjoavat talvella mainiot laskettelu- ja hiihtomaastot. Kesällä siellä voi vaeltaa valmiiksi merkittyjä polkuja pitkin. Satunnainenkin Oslonkävijä pääsee nauttimaan upeista maisemista.

Juna (linja 1) vie noin parissakymmenessä minuutissa Oslon keskustasta keskelle kaunista luontoa. Vaikka lumet olisivat jo merenrannalla sijaitsevasta kaupungista sulaneet, riittää talvikelejä ylempänä vuoristossa myöhään kevääseen. Metrovaunuun ahtautuu oslolaisia perheitä kelkkoineen ja suksineen. Monella on mukana selkäreput eväineen, sillä luonnossa vietetään koko päivä. Laskettelijat jatkavat matkaansa pääteasemalle (Frognerseteren) asti, turistit hyppäävät pois muutamaa pysäkkiä aiemmin, Holmenkollenin pysäkillä.

Holmenkollenin hiihtokeskus, Oslon tunnetuin nähtävyys on auki kaikkina vuodenaikoina. Vuosittaiset kansainväliset talvikisat ovat Norjan suurin urheilutapahtuma. Jos ei kaipaa kisatunnelmaa, on paikalle syytä tulla muuna aikana valtavien ruuhkien takia.

Junamatkan aikana voi jo ihailla maisemia. Kiskot nousevat paikoitellen melko jyrkästi. Vaikka Oslo ei ole asukasluvultaan suurkaupunki, on se levittäytynyt laajalle alueelle. Kauempana siintää meri ja sisämaahan työntyvä Oslovuono. Pian näkyy myös televisiosta tuttu näky: naisen korkokenkää muistuttava hyppytorni.

Holmenkollenin pysäkiltä pitää jatkaa vielä vartin verran kävellen melko jyrkkää rinnettä ylös ennen kuin saapuu hyppyrimäen juurelle. Vaivan palkitsee upea näkymä alas kaupunkiin.

Holmenkolleninin mäkihypyn suorituspaikkaa pidetään maailman vanhimpana. Ensimmäiset kisat pidettiin vuonna 1892. Hiihdon maailmanmestaruuskisojen lisäksi merkittävin tapahtuma on ollut vuoden 1952 talviolympiakisat. Seuraava iso tapahtuma on hiihdon MM-kisat vuonna 2011.

Hyppyrin juurella olevasta infotaulusta näkee, miten hyppymäkiä on uudistettu moneen kertaan. Holmenkollenin vanhan mäen purkaminen aloitettiin 2008. Tilalle rakennettiin uusi maailmanmestaruuskilpailuja varten.

Ensimmäisistä 20 metrin hypyistä on edetty yli sadan metrin leiskauksiin. Suomalaismenestystäkin on ”Kollenilla” tullut, mutta Veikko Kankkonen ja Topi Mattila ovat silti ainoat suomalaiset mäkiennätysmiehet vuosien takaa.

Vaikka maisemat ovat jo nyt hienot, on mahdollista nauttia vielä komeammasta näköalasta nousemalla hissillä hyppytornin huipulle. Sen jälkeen voi tutustua hyppyrimäen juurella olevaan hiihtomuseoon, joka esittelee havainnollisesti hiihdon historiaa ja norjalaisten kadehdittavaa menestystä talvikisoissa. Hiihtomuseo on vanhin laatuaan.

Simulaattorissa voi kokea miltä tuntuu syöksyä alas Kitzbühelin rinnettä ja hypätä Holmenkollenin mäestä. Hiihtomuseo esittelee myös norjalaisten löytöretkeilijöiden saavutuksia, mutta niistä pääsee paremmin nauttimaan Bygdøyn niemellä sijaitsevissa merihenkisissä museoissa.

Museokeskittymä on bussimatkan ja kesällä myös laivamatkan, päässä. Kon-Tiki –museo (www.kon-tiki.no), Fram-laivamuseo (www.frammuseum.no) ja Merihistoriallinen museo (www.norsk-sjofartsmuseum.no) sijaitsevat yhtenä ryppäänä, Viikinkilaivamuseo (www.khm.uio.no) on lyhyen matkan päässä edellisistä.

Aloita Kon-Tiki -museosta

Vuonna 1947 Thor Heyerdahl toteutti unelmansa purjehtimalla viiden muun miehen kanssa Kon-Tiki -lautalla Perusta Tyynen valtameren keskellä oleville Polynesian saarille. Hän halusi todistaa, että polynesialaisten esi-isät saattoivat tulla veneillään Etelä-Amerikasta.

101 päivää kestänyt matka valtameren yli alkeellisella balsalautalla kuulostaa uskomattomalta suoritukselta, etenkin kun näkee Kon-Tikin museossa aitona. Rakenteissa ei käytetty lainkaan metallia. Se oli tarkka kopio sellaisista lautoista, joita intiaanit olivat valmistaneet Etelä-Amerikassa esihistoriallisista ajoista lähtien. Retkikunnan ainoat nykyaikaiset välineet olivat radiolähetin ja rannekello.

Heti museoon sisään astuttaessa on vastassa hieno egyptiläisen auringonjumalan mukaan nimetty RA II -papyrusvene, jolla Heyerdahl seikkaili miehistöineen yli Atlantin Marokosta Barbadoksen saarelle. Viimeisen merimatkansa Heyerdahl teki Tigris-laivallaan purjehtiessaan Punaisella merellä. Matka tyssäsi Djiboutin satamaan alueella vallinneen sotatilan takia. Museon seinällä oleva valokuva kertoo, miten Heyerdahl poltti Tigris-aluksensa protestina sotimiselle.

Kon-Tiki -museon anti avautuu paremmin, jos on jo aikaisemmin tutustunut Thor Heyerdahlin kirjalliseen tuotantoon. Hän on kirjoittanut matkoistaan suosittuja teoksia. Kon-Tikin matkasta tehty dokumenttielokuva voitti Oscarin vuonna 1951.

Jatka löytöretkeä naapurimuseoissa

Fram-museon päänähtävyys on tietysti naparetkilaiva Fram, joka on seilannut sekä kaukana pohjoisessa että etelässä. Kuuluisat norjalaiset naparetkeilijät Fridtjof Nansen, Roald Amundsen ja Otto Sverdrup tekivät historiallisia purjehduksiaan vaativiin jääolosuhteisiin suunnitellulla Framilla. Vuonna 1911 Amundsen saavutti ensimmäisenä Etelänavan.

Fram-alus täyttää museon sisätilat lähes kokonaan. Esillä on myös tutkimusretkeilijöiden alkeellisilta näyttäviä varusteita, valokuvia ja maalauksia naparetkeilijöistä. Museon ulkopuolella on Amundsenin ensimmäisellä arktisella retkellään käyttämä Gjøa-alus.

Jos laivat kiinnostavat enemmän, voi tutkimusretkeään jatkaa vieressä sijaitsevassa merenkulkumuseossa, joka kertoo norjalaisen merenkulun kehityksestä keskiajalta nykypäivään. Esillä on muun muassa taidokkaita laivojen pienoismalleja.

Viikinkilaivamuseo (remontissa, avataan vuonna 2025-2026)

Viimeistään Viikinkilaivamuseossa selviää, että norjalaiset ovat olleet merenkulkijoita jo vuosisatojen ajan. Museossa on kolme hautakummuista esiin kaivettua laivaa: Oseberg, Gokstad ja Tune, joista ensiksi mainittu on säilynyt lähes alkuperäisenä.

Laivoilla kuljetettiin tärkeiden viikinkipäälliköiden ruumiit viimeiselle matkalle kuolleiden valtakuntaan. Mukaan matkalle pakattiin koruja, aseita, vaatteita ja työkaluja. Löytyipä yhdestä haudasta koristeelliset vaunutkin, ainoat viikinkiajalta säilyneet kärryt.

Bygdøyn niemellä sijaitsevien museoiden luo pääsee keskustasta bussilla. Matka kestää 20 minuuttia. Oslo Pass -kortilla pääsee museoihin ilmaiseksi ja sillä voi matkustaa julkisilla kulkuvälineillä rajoituksetta. Passin voi ostaa esimerkiksi rautatieaseman vieressä sijaitsevasta turistitoimistosta.

Kesällä Aker Bryggen rannasta pääsee lautalla suoraan Bygdøyn niemelle. Varaa Holmenkollenin tai Bygdøyn retkille 2-3 tuntia aikaa kiinnostuksesi mukaan.

Ra II.
Fram.
Holmenkollen.

SISÄLLYSLUETTELO

ETUSIVU