Slovenian lilliputtimaalla on matkailumaana edessään loistava tulevaisuus. Vaikka Alppien aurinkoisella puolella sijaitsevalle valtiolle ei ole kokoa suuremmin siunaantunut, tarjoaa se monipuoliset mahdollisuudet lomanviettoon.
Slovenian on Euroopan valtioiden joukossa eräs nuorimmista. Vuonna 1991 itsenäistyneen pikkuvaltion kehitys murrosikään on ollut nopea. Sloveenit ovat karistaneet Jugoslavian aikaiset rasitteet pikavauhdilla. Maan talous on kunnossa, ja kaikkialla on aistittavissa voimakas pyrkimys eteenpäin.
Matkailijan on helppo huomata maan puhtaus ja kauniiden maisemien vaihtelevuus, johon kuuluu lumipeitteisiä vuorenhuippuja, kiehtovia karstiluolia, viini- ja humalaviljelmiä sekä pieni rantakaistale Adrianmeren kimallusta.
Slovenian pinta-ala on vain puolet Sveitsistä. Sen sanotaan olevan kuin ”Eurooppa pienoiskoossa”. Välimatkat eri nähtävyyksien välillä ovat lyhyet. Muutamassa tunnissa pääsee Triglavin kansallispuiston alppimaisemista Adrianmeren venetsialaistyyliseen Piranin pikkukaupunkiin.
Majapaikakseen voi valita Slovenian pääkaupungin Ljubljanan, joka sijaitsee keskellä maata. Sieltä on helppo tehdä päiväretkiä eri puolille Sloveniaa. Helpoimmin se onnistuu omalla tai vuokra-autolla. Mutta myös bussilla ja junalla matkustaminen on Sloveniassa vaivatonta.
Ljubljanaan ihastuu
Ljubljanica-joen varrelle rakennettu maan 300 000 asukkaan pääkaupunki ei ole suuri metropoli. Sen vanhaankaupunkiin ehtii tutustumaan parissa päivässä. Aivan kaupungin sydämessä sijaitseva siisti Turist-hotelli sopii hyvin majapaikaksi. Kaikki kaupungin tärkeimmät nähtävyydet ovat kävelymatkan päässä hotellista.
Ljubljanan kaupunkikuvaan ovat vuosien saatossa vaikuttaneet tuhoisat maanjäristykset, joista viimeisin oli 1800-luvulla. Kaupunki on rakennettu aina uudestaan kulloisenkin vallitsevan muotisuuntauksen mukaisesti. Nykyinen ilme on uusklassistinen, mutta sekaan mahtuu mahtipontisia barokkikirkkoja ja 1900-luvun jugendrakennuksia.
Arkkitehti Jože Plečnik on vaikuttanut kaupungin ulkonäköön eniten. Hän on suunnitellut useita 1920-30-luvun Ljubljanan julkisista rakennuksista ja silloista. Kaupungin symboli on komea Kolmoissilta, jonka nykyinen asu on myös Plečnikin suunnittelema.
Sillan toisessa päässä on kansalliskirjailija France Prešernovin mukaan nimetty aukio, jonka reunalla sijaitsevan runoilijan patsaan juurelta on mukavaa seurata vilkkaan aukion hyörinää. Aukiolta lähtee myös kumipyöräinen juna, jolla pääsee ylös Linnan luo katselemaan kaupunkia lintuperspektiivistä käsin.
Ljubljananica-joen toisella puolella sijaitsee vanhakaupunki, jonka väriläiskä on ehdottomasti aina värikäs tori ja kauppahalli. Joen vartta reunustavat Plečnikin pylväät, joita seuraamalla tulee toisen Ljubljanan symbolin, Lohikäärmesillan luo.
Torin vieressä olevan Arkkipiispan palatsin ja katedraalin takana on Raatihuone. Sen portailta lähtevät päivittäin opastetut Ljubljanan kiertokävelyt. Tarkat aikataulut saa selville, kun poikkeaa Kolmoissillan kupeessa sijaitsevaan turistitoimistoon.
Suuntana Triglavin kansallispuisto
Jokaisen kunnon sloveenin tulee kiivetä Triglavin huipulle (2 864 m) vähintään kerran elämässään. Monet tekevät sen useasti. Sloveenien suosituin lomanviettokohde, Triglavin kansallispuiston alue sijaitsee runsaan tunnin automatkan päässä Ljubljanasta pohjoiseen. Maisemat ovat ydyllisiä postikorttimaisemia. Juliset Alpit kohoavat yli 2000 metrin korkeuteen. Laaksoja värittävät keskiaikaiset kaupungit, kirkasvetiset alppijärvet ja etenkin keväällä vuolaina virtaavat vuoristojoet.
Kansallispuistoalueen helmiä ovat Bled– ja Bojhin -järvet ympäristöineen. Kannattaa myös matkata Itävallan rajan lähellä sijaitsevaan Kranskja Goran talviurheilukeskukseen, jossa suomalaiset Kalle Palander ja Matti Hautamäki tunnettiin erityisen hyvin. Jälkimmäisen nimissä oli Planican lentomäen mäkiennätys.
Triglavin kansallispuiston länsipuolella on ainakin sloveenien mielestä Euroopan kaunein jokilaakso, sillä Soca-joki virtaa kirkasvetisenä vaihtelevissa maisemissa kohti Adrianmerta. Kobaridin pikkukaupungista löytyy eräs Slovenian arvostetuimmista museoista. Kobaridin sotamuseo on saavuttanut myös kansainvälisiä palkintoja.
Museon näyttelyt kertovat realistisesti ensimmäisen maailmasodan verisestä Socan Rintaman taistelusta, jossa miljoona sotilasta sai surmansa. Kirjailija Ernest Hemingwayn teos ”Jäähyväiset aseille” kertoo kyseisestä taistelusta.
Seuraavaksi itään tai länteen
Jos suuntaa kohti itää Stajerska-provinssiin, hän voi nauttia kumpuilevista ja vehmaista viini- ja humalamaisemista, joita värittävät kukkuloiden laella sijaitsevat pienet valkoiset kirkot. Slovenian itäosissa on useita tutustumisenarvoisia vanhoja keskiaikaisia kaupunkeja, kuten Maribor ja Celje.
Lännessä Slovenialla on Adrianmeren rantaa vain 46 km, mutta tälle kapealle kaistalle mahtuu idyllisiä venetsialaistyylisiä pikkukaupunkeja. Näistä tunnetuin on merirosvojen entinen piilopaikka Piran.
Matkalla Ljubljanasta rannikolle kannattaa ehdottomasti poiketa Karstin ylänköalueella Postojnan tai Škocjan tippukiviluolissa. Molemmat ovat Euroopan upeimpia luolamuodostumia. Ja vaikka ei olisikaan erityisen hevoshullu, myös Lipican hevossiittola on sopivasti ajomatkan varrella. Täällä voi perehtyä kuuluisien valkoisten hevosten eli Lipizzan hevosten kasvatukseen.
Sloveenien menneisyys
Sloveenit eivät pidä sanasta Balkan, sillä heidät liitetään usein yhtenä kiinteänä osana Balkanin ja ex-Jugoslavian valtioihin. Itseään sloveenit ovat aina pitäneet enemmän keskieurooppalaisina, sekä historiallisesti että henkisesti. Jugoslavian aikana Slovenia oli melko erillinen yksinäinen pikkutasavalta pohjoisessa, jonka siteet Belgradin keskushallintoon olivat vähäiset. Sloveenien katseet ovat aina suuntautuneet kohti muuta Eurooppaa, etenkin nyt itsenäisyyden aikana.
Slovenia oli 600 vuoden ajan Itävallan ja Habsburg-dynastian vallan alaisuudessa. Itävaltalaiskomento päättyi vasta ensimmäiseen maailmansotaan keisarivallan hajottua. Satojen vuosien aikaisen keskieurooppalaisen kulttuurin vaikutukset eivät ole pyyhkiytyneet pois, vaan Habsburgien perintö on yhä nähtävissä ja aistittavissa kaikkialla.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen sloveenit muodostivat kroaattien ja serbien kanssa yhteisen kuningaskunnan. Toisen maailmansodan jälkeen elettiin partisaanijohtaja Josip Broz Titon aikaa, jolloin sloveenit olivat liittovaltiossa selkeästi vaurain valtio. Titon kuoleman jälkeen Jugoslavia ajautuu jatkuviin talouskriiseihin, joihin sloveenit alkoivat olla perin kyllästyneitä.
Lyhyt sota
Vuonna 1991 Slovenia julistautui itsenäiseksi. Serbijohtoinen liittovaltion armeija yritti pakottaa sloveenit takaisin ruotuun, mutta epäonnistuivat. Taistelut jäivät vähiin. Ne kestivät 10 päivää ja vaativat 60 kuolonuhria.
Euroopan unionin hakijamaaksi Slovenia ilmoittautui vuonna 1996. EU:n hyväksynnän ja kansanäänestyksen jälkeen Slovenia on valmis liittymään Euroopan unioniin keväällä 2004.
Käytännön vinkit
Autonvuokraus
Suomesta on uusi suora lentoyhteys Ljubljanaan. Jos ei halua ajaa Euroopan halki, auton voi vuokrata lentokentältä, jossa on tunnettujen vuokraamoketjujen toimistot.
Majoitus
Sloveniasta löytyy runsaasti erihintaisia ja -tasoisia majoitusvaihtoehtoja. Etukäteen yösijan voi varata internetistä (www.slovenia.info), mutta majapaikka löytyy melko helposti myös paikan päällä. Elokuussa on ruuhkaa. Ljubljanassa voi kääntyä myös kaupungin turistitoimiston puoleen (www.visitljubljana.si).
Turvallisuus
Sloveniassa on yhtä turvallista, kuin missä tahansa Euroopassa. Liikenneturvallisuus on myös roimasti parantunut, kiitos aktiivisen nopeusvalvonnan. Tiet ovat hyväkuntoisia.
Ilmasto
Vaikka Slovenia on pieni, on sää erilainen eri puolilla maata. Sisämaassa vuodenaikojen ero on selvä. Vuoristossa kesä on lyhyt ja talvella olosuhteet talviurheilun harrastamiseen ovat mainiot. Sisämaassa kesällä sää muuttuu nopeasti, paikoitellen voi sataa runsaastikin. Rannikkokaistaleella kevät saapuu aikaisin ja kesä on usein paahteinen.
Milloin matkustaa
Elokuun alussa alkavat keskieurooppalaisten lomat, ja rantakohteet ovat silloin täynnä. Samanaikaisesti sisämaankaupungit ovat hiljaisia, koska sloveenitkin ovat lähteneet Adrianmeren rannalle. Touko-kesäkuussa ja syyskuussa on tavallisesti lämpimämpää, kuin Suomessa kesäkuukausina.
FAKTAT
Pinta-ala: 20 251 km2.
Asukasluku: 1,95 milj.
Auton maatunnus: SL.
Pääkaupunki: Ljubljana.
Pääkaupungin asukasluku: 270 000.
Muut suuret kaupungit: Maribor 200 000, Celje 40 000.
Valtiomuoto: Tasavalta.
Rahayksikkö: Euro.
Rajanaapurit: Itävalta, Unkari, Kroatia, Italia.
Aikaero Suomeen: -1.
Kieli: Sloveeni.
Uskonnot: 94 % katolisia, 3 % ortodokseja, 2 % protestantteja.
