TAIVASSALO / VARSINAIS-SUOMI – Oho! Ensimmäistä kertaa Taivassalon kirkossa vierailevan toteamus on usein samanlainen. Iso hämmästys. Jo ulkoapäin kirkko vaikuttaa hienolta, mutta kuitenkin kovin samanlaiselta kuin monet muutkin Suomen harmaakivikirkot.
Taivassalon kirkon sisätilat ovat yhtä värien ja historiallisten kuvien sekä yksityiskohtien ilotulitusta. Alan asiantuntijalle, keskiaikaisesta kirkkoarkkitehtuurista kiinnostuneelle, Taivassalon kirkko tarjoaa yltäkylläisen tarjonnan. Katsottavaa ja erityisesti tulkittavaa riittäisi useammaksi tunniksi.
Taivassalon kivikirkko harvinaisine maalauksineen ja sisustuksineen on Suomen keskiaikaisen kirkkotaiteen merkittävimpiä kohteita. Se on maamme ensimmäisiä kirkkoja, jonne on tehty kaikkien pintojen peittävät kuvamaalaukset.
Myös tavalliselle kesälomamatkalaiselle Taivassalon kirkko on hieno taukopaikka ja kiinnostava tutustumiskohde. Vaikka seinien ja holvien kuvien anti sekä niiden raamatullinen symboliikka jää matkailijalle osin hämäräksi, se ei vähennä hämmennystä. Niskalihakset ovat kaikilla koetuksella ylös seinille ja holvien kattoon tuijotellessa. Myös ruoteet on koristeltu värikkäästi.
Paikalliset talonpojat keräsivät eri puolilta pitäjää tarvittavat luonnonkivet kirkon rakentamista varten. Työ tehtiin 1400-luvulla. Kirkko on todennäköisesti valmistunut vuosien 1425 ja 1440 välillä.
Tiedetään, että aluksi runkohuoneen kattona oli yksinkertainen lautaholvi, mutta se päätettiin korvata nykyisillä holvirakenteilla. Kirkosta tehtiin neljän tiilipilarin kannattelema kolmilaivainen kirkko, jonka yksi keskilaivan holveista on peräti 28-jakoinen ja muut ovat 12-jakoisia tähtiholveja. Sivulaivoissa on normaalit ristiholvit. Kirkko näyttää jopa suuremmalta ja korkeammalta kuin mitä se todellisuudessa on.
Pyhälle Ristille omistetun kirkon seinät maalattiin heti sen valmistuttua, mutta uusien kattoholvien jälkeen kaikki maalaukset menivät uusiksi. Seinien ohella samalla myös katot saivat 1400-luvulla maalaukset. Niiden tekijä tai tekijätkin ovat melko varmasti tiedossa.
Kirkkokuvien maalaamiseen erikoistuneita ammattimaalareita kutsuttiin nimellä Taivassalon maalariryhmä. Yksi tunnetaan jopa nimeltä, Pietari Henrikinpoika, joka oli käynyt ottamassa oppia Ruotsin puolella. Ryhmä koristeli useita varsinaissuomalaisia kirkkoja, mutta Taivassalon kirkko lienee ollut ryhmän ensimmäinen kohde.
Kirkkomaalaukset eivät olleet pelkästään koristeita, vaan myös alun perin niiden tarkoitus oli toimia saarnan asemassa – etenkin, jos pappi piti saarnan ruotsin kielellä. Ruotsia eivät kaikki seurakunnan jäsenet ymmärtäneet, eivätkä osanneet edes lukea.
Maalaukset esittelevät Raamatun tärkeimpiä tapahtumia, kohtauksia Jeesuksen ja opetuslasten elämästä. Tarina alkaa Jeesuksen syntymästä ja Itämaan tietäjistä päättyen etelänseinän Viimeiseen tuomioon.
Jälkimmäinen kertoo osuvasti, mikä on itse kunkin kohtalo. Toisella puolella Pietari kutsuu sisääntulijoita Taivaan valtakunnan avaimet kädessään. Toisella puolella näkyy liekkejä syöksyvä paholaisen kita. Tämä teos on sopivasti sen oven yläpuolella, mistä kirkkokansa poistui jumalanpalveluksen jälkeen ulos.
Esillä on myös niin sanottu credo-sarja eli apostolien uskontunnustus. Kirkkotaiteessa tämä tapahtuma on usein ikuistettu seinälle. Sarja alkaa Taivassalossa kuori-ikkunan oikealta puolelta ja päättyy sen vasemmalle puolelle.
Omat kuvasarjat on varattu eri pyhimyksille. Entisaikojen sarjakuvissa on tarjolla myös sumeilematonta raakuutta ja julmuutta.
Taivassalon kirkossa ei ole unohdettu piispoja ja paikallista aatelistoakaan. Eri sukujen vaakunoita on nähtävissä jo heti sisään tullessa asehuoneessa. Monet seinille ikuistetut pyhimykset ovat kärsineet marttyyrikuoleman, kuten heidän kidutuksista kertovat kuvat näyttävät.
Se tila mikä on jäänyt tyhjäksi aihemaalauksista, on täytetty koristeellisilla ornamenteilla. Seinille on jätetty näkyviin viisi vihkiristiä.
1400-luvun maalausten säilyminen nykypäivään asti ei ole itsestään selvyys. Monissa kirkoissa uskonpuhdistuksen myötä kuvat peitettiin lopullisesti valkoisen kalkkikerroksen alle. Taivassalossa maalaukset ovat säilyneet, koska niitä on konservoitu useampaan kertaan, osa on maalattu kokonaan uudestaan.
Kirkon arvokkain esine on puinen ristiinnaulittua Jeesusta esittävä krusifiksi 1300-luvulta. Kirkossa oli alun perin myös viisi vanhaa puuveistosta, mutta ne ovat nyt alkuperäisen alttarikaapin tavoin säilössä Kansallismuseossa.
Taivassalon kirkon rakenteeseen liittyy useampi ulkoseiniin tehty tukipilari. Niitä on peräti yhdeksän kappaletta, enemmän kuin normaalisti. Kirkon katto rakennettiin alkuperäistä jyrkemmäksi ennen sisätilojen holvaamista.
Kirkkomaata ympäröi asiaan kuuluva aita, sekin kivistä tehty. Kun kirkon sisätiloihin hautaaminen kiellettiin, suosituimmat paikat olivat kirkon etelä- ja itäpuolella. Pohjoispuoli oli vähiten suosittu. Tilantarpeen kasvaessa Taivassalossakin hautausmaan laajennus tehtiin pohjoisen puolelle.
Pitkämatkalaisten kirkkotallit on purettu. Kaksi 1700-luvun neliönmallista porttirakennusta on jäljellä. Samoin jäljellä on kaksi hautauskappelia, Järppilän ja Viiaisten kartanoiden kappelit.
Sotien Sankaripatsas, polvistunutta sotilasta esittävä pronssiveistos, on vehmaalaisen Jussi Vikaisen suunnittelema. Pelkästään Varsinais-Suomen hautausmailla on parisenkymmentä Vikaisen sankaripatsasta.
Kellotapuli sijaitsee kirkkomaan ulkopuolella pienen kallion päällä. Tapulin kivinen alaosa on vuodelta 1799 ja sen puinen uusittu yläosa on 1800-luvun lopulta. Kellotapulin vieressä on kivestä muurattu viljamakasiini vuodelta 1850.
Kirkkohallitus lakkauttaa Vehmaan, Kustavin ja Taivassalon seurakunnat ja liittää ne yhteen. Uusi seurakunta aloittaa vuoden 2027 alusta. Sen nimeksi tulee Vakka-Suomen seurakunta.
TAIVASSALON KIRKKO
Osoite: Keskustie 2, Taivassalo.
