TAMMELA / KANTA-HÄME – VALMIS KESÄÄN 2026 MENESSÄ. Syksyllä vuonna 2024 aloitettiin ja kesällä 2025 saatiin Tammelan kirkon viimeiset kunnostustyöt valmiiksi. Kun kirkko avasi jälleen ovensa seurakuntalaisille, oli yleisöryntäys melkoinen. Kyläläisiä oma kirkko kiinnostaa.
Jokainen maamme kirkko läpikäy ainakin kerran yhden sukupolven aikana kunnostustyöt, joskus jopa radikaalit muutostyöt. Joka kerta kyse on herkästä aiheesta, sillä mielipiteet muutostöiden lopputuloksesta jakaantuvat.
Tammelan kirkon kohdalla suuria mullistuksia ei kuitenkaan koettu. Päällimmäinen ajatus oli toiminnallisuuden ja esteettömyyden parantaminen. Kirkkosalia muutettiin pieteetillä. Yleisilme on pysynyt hyvin samanlaisena kuin, mitä se oli aikaisemminkin.
Kuten monessa muissakin kirkossa alttarialuetta kasvatettiin poistamalla penkkejä kirkkosalin edestä. Näin saatiin tilaa tapahtumille, joita nykykirkoissa järjestetään jumalanpalvelusten lisäksi. Penkkejä poistamalla takaosasta saatiin tilaa kirkkokahvien pitämiselle. Kirkkokäytävääkin saatiin levennettyä. Näin arkun kantaminen on helpottunut.
Tammelan kirkosta löytyy nyt yleisövessakin.
Tälläkin harmaakivikirkolla on vuosisatoja pitkät perinteet, sillä sen vanhimmat osat on nykytiedon mukaan rakennettu 1540-luvulla. Kirkon käydessä ahtaaksi seurakunnan jäsenmäärän kasvaessa, rakennettiin lisää pituutta.
Kirkko sai lopulliset muotonsa vuonna 1785, kun laajennusosa valmistui. Eli kirkko on rakennettu kahdessa osassa. Kirkon itäosa, jossa myös alttari sijaitsee, rakennettiin ensin. Tämä osa ulottui nykyiseen saarnastuoliin asti. Näin kirkosta tuli kaksi kertaa pidempi kuin alkuperäinen. Rakennuksen pituus on 54 metriä.
Vanhempi osa erottuu muuta kirkkosalia hieman kapeampana. Uuden ja vanhan välinen raja näkyy myös niin sisällä kuin ulkonakin polvekkeena.
Samalla rakennuksen länsipäätyyn tuli 33 metriä korkea kellotorni. Kirkkoon tuli valmistuessaan yli 1 000 istumapaikkaa.
Poikkeuksellisen pitkää vaaleaksi kalkittua kirkkosalia kattaa yhtenäinen tynnyriholvi. Kuoriosan penkit olivat poikkeuksellisesti poikittain.
Tammelan kirkon kirkkokäytävän sanotaan olevan Suomen pisin Turun tuomiokirkon käytävän jälkeen. He, jotka ovat vierailleet jälkimmäisessä, huomaavat samankaltaisuutta myös alttaritaulussa. Tammelan kirkon värikkään alttaritaulun on maalannut hovimaalari Robert Wilhelm Ekman (1808-1873). Hän oli eräs maamme tunnetuimpia 1850-luvun kuvataiteilijoita.
Ekman sai oppinsa Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa. Palattuaan Suomeen hän sai mittavan tilaustyön, Turun tuomiokirkon koristaminen seinämaalauksilla. Useissa muissakin Suomen kirkoissa on Ekmanin maalaamia alttaritauluja.
Tammelan kirkon vanha alttaritaulu Pyhä Ehtoollinen on säilynyt. Se on kirkon pohjoisseinällä. Nykyisen alttaritaulun edessä oleva pieni krusifiksi on vanhempi kuin itse kirkko.
Katolisella ajalla kirkossa oli useita keskiaikaisia puuveistoksia. Uskonpudistuksen myötä niistä osa katosi, mutta osa on yhä esillä kirkossa. Yksi säilyneistä on kirkon suojelupyhimyksen, arkkienkeli Mikaelin, veistos. Se esittää arkkienkeliä taistelemassa lohikäärmettä vastaan.
Komean kaappikellon on lahjoittanut paikallisen Saaren kartanon rouva Vendla von Wright. Kirkon seinällä lähellä kaappikelloa on ratsumestari Gerhard Fredrik Kuhlmanin (1648-1691) hautajaisvaakuna. Sen keskellä on myöhemmin lisätty miekka. Kuhlmankin oli yksi Saaren kartanon isännistä.
Kreivi Lorentz Creutz vanhempi (1615-1676) oli myös eräs paikallisen kartanon omistajista. Hän vuorostaan lahjoitti kirkolle barokkityylisen saarnastuolin vuonna 1670. Sitä koristavat Kristusta ja apostoleita kuvaavat puuveistokset. Saarnastuolin kaikukatoksessa on Creuzin ja hänen puolisonsa Elsa Duwallin suvun vaakunat. Tätä Ruotsin vallan aikana elänyttä aatelismiestä pidetään yhtenä kaikkien aikojen rikkaimpana suomalaisena.
Puinen kastemalja, joka on yhä käytössä, on 1500-luvulta. Esillä on myös häpeärangaistukseen tarkoitetut mustapenkki ja jalkapuu.
Tammelan kirkon lähelle pienelle nurmialueelle on sijoitettu jykevä graniittinen muistomerkki. Se on omistettu niille myyttisille hakkapeliitoille, jotka lähtivät Tammelasta Saksaan taistelemaan 30-vuotisessa sodassa.
Sankarihautausmaalla lepää yli 200 vainajaa. Muistomerkin Ristin suojassa on tehnyt kuvanveistäjä Matti Visanti.
TAMMELAN KIRKKO
Osoite: Tammelantie 31, Tammela.
