TAMMISAARI / UUSIMAA – Tulipalo on koitunut monen kirkon kohtaloksi. Näin myös Tammisaaressa. Oman lisänsä Tammisaaressa on tuonut Isoviha, 1700-luvun Suuren Pohjan sodan aikainen Venäjän miehitys Suomessa. Kaupunki tyhjentyi, kun iso osa tammisaarelaisista pakeni Ruotsin puolelle.
Palatessaan kotiin voitiin todeta, että kaikki oli tuhottu. Onneksi arvokkaimmat esineet oli otettu mukaan evakkomatkalle Ruotsin puolelle. Kirkko korjattiin kirkonrakentaja Antti Piimäsen ammattitaidolla. Työ meni kuitenkin hukkaan, kun tuli tuhosi myöhemmin kirkon.
Mutta nyt, Tammisaaressa on komea kirkko, jonka poikkeuksellisen valoisaa tunnelmaa kaikki aina
kehuvat. Paljon ehti kuitenkin tapahtua ennen kuin nykyinen arkkitehti Charles Bassin suunnittelema kirkko valmistui vuonna 1842.
Tammisaaren ensimmäisen oikean kirkon ajasta kertoo erääseen ikkunamaalaukseen ikuistettu Gustaf Adolf Leijonhufvud (1619-1656), Ruotsissa syntynyt, mutta Suomessa vaikuttanut sotapäällikkö ja kreivi. Kirkon lasimaalauksessa hän pitää käsissään kirkon pienoismallia, sillä juuri Leijonhufvud oli Tammisaaren ensimmäisen kivikirkon rakentamisen aloitteentekijä.
Kun ensimmäinen puukirkko eli aikansa, tuli ajankohtaiseksi rakentaa tilalle kivikirkko. Se valmistui vuonna 1680. Vieressä seissyt rapistunut puukirkko purettiin pois.
Tammisaaressa raivosi suuri tulipalo vuonna 1821. Useita rakennuksia tuhoutui ja samoin kävi myös kirkolle. Jotain saatiin sentään kirkon sisätiloista pelastettua tuleville sukupolville.
Samalle paikalle päätettiin rakentaa arkkitehti Charles Bassin suunnittelema uusklassinen kirkko. Suunnittelijana oli italialaissyntyinen maamme ensimmäinen Yleisten rakennusten intendentinkonttorin päällikkö. Siihen aikaan Suomessa ei vielä saanut varsinaisesti arkkitehtikoulutusta.
Bassi oli omalla aikakaudellaan eräs Suomen tunnetuimpia arkkitehtejä. Tammisaaren kirkon ohella hän suunnitteli maahamme useita muitakin kirkkoja. Bassilla oli myös iso rooli Turun palon jälkeen 1820-luvulla, kun Aurajoen kaupungista tehtiin tyylikäs empirekaupunki.
Eräs Tammisaaren tulipalosta pelastettu on arvokas 1700-luvun tammesta veistetty alttarirakennelma. Se on koristeltu veistoksilla. Teos muistuttaa edellisen barokkityylisen kirkon sisustuksesta. Kaksiosainen alttaritaulu Ristiltäotto on tuotu Tammisaareen Ruotsista. Se on Tukholman taideakatemian johtaja Lorentz Pasch nuoremman maalaama.
Muita tulipalosta säästyneitä ovat asehuoneen lyhty ja ehtoollismalja vuodelta 1613.
1920-luvulla kirkon sivuseinillä kuvataiteilija Karin Mascitti-Slotten (1903-1976) tekemät mosaiikki-ikkunat olivat alun perin alttaritaulun vieressä kuori-ikkunoina, mutta muutostöiden yhteydessä 1950-luvulla ne siirrettiin nykyiselle paikalleen, eteläiselle ja pohjoiselle seinälle. Näin saatiin itse alttaritaululle enemmän arvokkuutta. Mascitti-Slotte opiskeli Italiassa ja maalasi lasimaalauksia moniin suomalaisiin sekä italialaisiin kirkkoihin.
Kirkon lasimaalaukset lahjoitti tammisaarelainen kauppias, konsuli ja pormestari Frans Höijer.
Toisessa lasi-ikkunassa Leijonhufvudin vieressä on kirkkoherra Sigfrid Aronius Forsius (1560-1624). Eräs kirkon aarteista on hänelle kuulunut Raamattu 1600-luvulta. Sitä säilytetään turvassa Tammisaaren museossa. Monilahjakkuus Forsius oli pappisuran ohella myös tähtitieteilijä, joka julkaisi Suomen ensimmäiset almanakat.
Kirkon urut saatiin lahjoituksena paikalliselta apteekkarilta. Hänen kuvansa on urkujen fasadissa.
Muutostöissä 1980-luvulla kirkkosalin etumaisia penkkejä poistettiin. Näin saatiin tilaa esimerkiksi kirkossa pidettyihin musiikki- ja laulutilaisuuksiin. Tammisaaren kirkko on tunnettu erityisen hyvästä akustiikastaan.
Tammisaari on nykyisin isomman Raaseporin kaupunginosa. Raaseporin kaupunki syntyi vuonna 2009, kun Tammisaaren ja Karjaan kaupungit sekä Pohjan kunta yhdistyivät. Seurakuntia on kaksi: Raaseporin suomalainen ja ruotsalainen seurakunta.
TAMMISAAREN KIRKKO 
Osoite: Pikku Kirkkokatu 3, Tammisaari (Raasepori).
