TAMPERE / PIRKANMAA – Sisäänkäynnin viereen ikuistettu vuosiluku 1928 paljastaa, että kyseessä onkin nuori kirkko, vaikka ulkonäkö viittaa keskiajalle. Tampereen Aitolahden Aitoniemessä sijaitseva harmaakivikirkko on haluttu tehdä ulkoapäin muistuttamaan perinteistä vanhanajan kirkkoa. Sitä kutsutaan nykyään vanhaksi kirkoksi, sillä Aitolahden uusi kirkko valmistui vuonna 2001.
Aitolahden vanhan kirkon sisätilojen kaunis koristelu kertoo, miten kirkkosalissa eletään 1900-luvun alkuvuosikymmeniä. Taiteilija Kalle Löytänän (1887-1952) maalaukset vievät aikaan, kun maamme kirkot haluttiin koristella hienoilla yksityiskohdilla. Teiskolainen taidemaalari tunnetaan ehkä parhaiten tunnelmallisista maisemamaalauksistaan.
Aitolahti on entinen kunta, joka erotettiin Messukylän kunnasta vuonna 1924. Itsenäisyysaika jäi kovin lyhyeksi, sillä Aitolahti liitettiin Tampereen kaupunkiin jo vuonna 1966. Messukylän kunta liitettiin Tampereen kaupunkiin vuonna 1947. Aitolahtelaiset kuuluvat nykyään Messukylän seurakuntaan.
Aitolahdessa sijaitsevan Laalahden tilan isäntänä oli agronomi Rurik Pihkala (1885-1973). Tila oli hänen puolisonsa Ella Laalahden kotitila. Pihkala osallistui myös paikalliseen kunnallispolitikkaan ollen päättämässä Aitolahden perustamisesta, mutta myös sen lopettamisesta. Rurik Pihkalan veljet olivat Tampereen piispa Jaakko Gummerus ja urheiluvaikuttaja Tahko Pihkala (ent. Gummerus).
Rurik Pihkala ja hänen puolisonsa lahjoittivat Laalahden tilasta tontin Aitolahden kirkon rakentamista varten. Veli, piispa Jaakko Gummerus, vihki Aitolahden kirkon käyttöön. Myös hautausmaa-alue saatiin yksityisenä lahjoituksena.
Kummun päälle rakennetusta Aitolahden kirkosta tuli suorakaiteenmallinen torniton pitkäkirkko. Kirkon tiilipäätyjen ulkonäköön on otettu mallia Porvoon keskiaikaisesta tuomiokirkosta.
Aitolahden kirkon suunnitteli tamperelainen arkkitehti Birger Federley (1874-1935). Helsinkiläissyntyisellä arkkitehdillä oli oma toimisto Tampereella. Kaupungista löytyykin useita Federleyn suunnittelemia rakennuksia. Aloittaessaan uraansa jugend tyylisuuntana oli saapunut Suomeen. Siitä kehittyi maassamme oma kansallisromanttinen arkkitehtuuri. Tyylisuunta vaihtui myöhemmin klassismiin. Näin myös Federleyn kohdalla.
Hillitysti koristellusta kirkosta puuttuu perinteinen alttaritaulu. Sen paikalla on saksalaisen Fritz Hilbertin (1907-1988) tekemä värikäs lasimaalaus. Siihen on kuvattu Kristus ristillä. Hilbert työskenteli arvostetussa helsinkiläisessä S. Wuorion koristemaalausverstaassa. Suomessa kirkollisen lasimaalauksen kulta-aikaa oli juuri 1920-luku.
Lautaholvatun kirkkosalin parasta antia ovat taiteilija Kalle Löytänän Raamatusta inspiraation saaneet maalaukset. Urkuparven alla Kristuksen symboli, pelikaani, ruokkii täälläkin poikasiaan. Holvikaaria koristavista ornamenteista löytyy enkeleitä.
Kirkossa tehtiin iso remontti 1990-luvun lopulla. Tekniikkaa päivitettiin ja kirkkosalin takaosaan tulivat taiteilija Arto Lappalaisen ideoima hiljentymisalttari ja ikkunaan uusi värillinen lyijylasiteos.
Urut ovat Kangasalan urkutehtaan tuotantoa. Kirkossa on tilaa 230 hengelle.
Hyvin hoidetulla kirkkomaalla on erillinen kellotapuli, joka noudattaa arkkitehtonisesti kirkon ulkonäköä. Kelloista toinen on kulkeutunut Mikkelin entisen venäläisestä sotilaskirkosta Aitolahden tapuliin. Suomen itsenäistyessä maamme venäläisten kasarmien kirkoista kellot siirrettiin muihin kirkkoihin.
Hautausmaan mustasta graniitista valmistetun sankarivainajien muistomerkin on tehnyt kuvanveistäjä Yrjö Ekblom (1907-1992). Kirkkomaalta löytyy myös Karjalaan jääneiden muistomerkki.
Aitolahden kirkkomaalla kannattaa vierailla keväällä heti lumien sulaessa. Vanhan ja uuden hautausmaan välissä virtaa pieni joki, joka sulavesiaikaan muodostaa kuvaksellisen koskimaiseman.
AITOLAHDEN KIRKKO
Osoite: Aitoniementie 269, Tampere.
