TAMPERE / PIRKANMAA – Valta on vaihtunut jo kauan sitten, mutta Tampereen Aleksanterin kirkko on säilyttänyt alkuperäisen nimensä. Kirkko on valmistunut vuonna 1881 Venäjän keisarikunnan aikana ja se nimettiin keisari Aleksanteri II:n mukaan. Kirkon peruskivi laskettiin vuonna 1880 samana päivänä, kun tuli kuluneeksi keisarin valtaannoususta 25 vuotta. Valmista tuli vuotta myöhemmin.
1800-luvun puolenvälin jälkeen tuli muotiin uusgotiikka. Kirkoista haluttiin tehdä koristeellisia suippokärkisine torneineen. Kapeat, mutta korkeat ikkunat sekä päätyjen pyöreät ruusuikkunat yleistyivät. Rakennusmateriaali, punainen tiili, mahdollisti näyttävät julkisivut. Suomeen rakennettiinkin 1800-luvulla useita tiilestä tehtyjä uusgoottilaisia kirkkoja.
Yksi sellainen valmistui Messukylään pari vuotta aikaisemmin kuin Aleksanterin kirkko. Monet tämän aikakauden uusgoottilaiset tiilikirkot muistuttavat niin ulkoa kuin sisältäkin toinen toisiaan – vaikka niillä olisi ollut eri arkkitehti.
Messukylän uuden kirkon arkkitehti oli Theodor Höijer (1843-1910) ja Aleksanterin kirkon arkkitehti Theodor Decker (1838-1899). Eräässä vaiheessa parivaljakolla oli yhteinen arkkitehtitoimistokin. Höijerin Messukylän kirkko ja Deckerin Aleksanterin kirkko ovat hämmästyttävän paljon toistensa näköisiä.
Arkkitehti Decker suunnitteli lähinnä julkisia rakennuksia, mutta myös muutaman uusgoottilaisen kirkon, sekä puisia että tiilikirkkoja. Esimerkiksi Deckerin Sipoon vuonna 1885 valmistunut kirkko vaikuttaa lähes Aleksanterin kirkon kopiolta.
Tampere kuului vuoteen 1904 asti Messukylän seurakuntaan. Pääkirkkona toimi Messukylän vanha harmaakivikirkko ennen uuden Messukylän kirkon valmistumista. Tamperelaiset haaveilivat 1800-luvulla omasta seurakunnasta. Anomuksiakin tehtiin, mutta tuomiokapituli hylkäsi kaikki, kunnes asia vihdoin eteni. Siinä oli kuitenkin kaksi ehtoa.
Ensimmäisenä ehtona oli, että Messukylän papin virka vapautuisi. Toinen ehto vaati tamperelaisilta oman kirkon rakentamista. Ensimmäisen ehdon täyttäminen osoittautui haastavaksi, sillä Messukylän papin virkaa hoiti Josef Grönberg lähes 90-vuotiaaksi. Hän kuoli vasta vuonna 1903. Oma kirkko ehdittiin saamaan valmiiksi ennen sitä.
Aleksanterin kirkko sijaitsee keskellä kaupunkia Pyynikin kirkkopuistossa, lähes pääkirjasto Metsoa vastapäätä. Kirkkopuisto on entinen hautausmaa. Kirkko on päätytornillinen pitkäkirkko, jonka länsipäädyssä on monikulmainen kuori. Ikkunat ovat uusgoottilaiseen tyyliin kapeat ja korkeat. Julkisivussa on koristeellisuutta lisäävät pilarit.
Kirkkosali on lautakattoinen ja kolmilaivainen. Kolmella suunnalla kiertävät parvet on tuettu tässä kirkossa tiilipilarein. Vaikutelma on hyvin samanlainen kuin Messukylän kirkossakin.
Alttaritaulukin Kristuksen kirkastus vaikuttaa tutulta, onhan sen tehnyt sama taiteilija kuin Messukylässä, Alexandra Frosterus-Såltin (1837-1916). Hän oli hyvin suosittu, mutta tekijä on saanut myös kritiikkiä tekemiensä alttarimaalauksien samankaltaisuuksista. Kun tilauksia kuitenkin riitti, Frosterus-Såltin maalasi taulujaan ahkerasti toinen toisensa jälkeen.
Uusgottilaisuus koettiin 1930-luvulle tultaessa liian koristeelliseksi. Yksinkertaisuus oli tullut muotiin. Isompi kirkon peruskorjaus aloitettiin vuonna 1937. Kävi kuitenkin köpelösti. Kirkossa syttyi tulipalo. Ajoitus oli pahin mahdollinen, sillä kunnostustyöt olivat loppusuoralla. Kirkon uudelleen vihkiminen oli tarkoitus pitää kuukauden päästä. Syttymissyy jäi osin mysteeriksi. Ehdotettiin jopa maalivaraston itsesyttymistä. Kirkon sisäkatto, seinämaalaukset, lattia ja urut kärsivät pahoja vaurioita.
Kirkon kunnostaminen kuitenkin jatkui. Valmista saatiin vuonna 1938. Kaikki eivät pitäneet lopputuloksesta, sillä sisätilojen uusgoottilaiset piirteet olivat kadonneet. 1980-luvulla tehdyissä kunnostustöissä kirkkosali sai takaisin alkuperäisen väriasunsa. Taiteilija Antti Salmenlinnan 1930-luvun remontissa tehdyt kuorin hienot koristemaalaukset saivat jäädä.
2000-luvulla kirkon alakertaan valmistui krypta, jossa on seurakuntasali, keittiö sekä sosiaalitilat kirkon työntekijöille.
Aleksanterin kirkossa riittää tilaa, sillä istumapaikkoja on 1 430.
ALEKSANTERIN KIRKKO
Osoite: Pyynikin kirkkopuisto, Tampere.
