SIPOO / UUSIMAA – Uusi kirkko tuli tarpeeseen. Sipoon seurakunta oli jäsenmäärältään kasvanut niin suureksi, että yli 400 vuotta palvellut harmaakivikirkko kävi ahtaaksi. Eikä sen kuntokaan enää ollut paras mahdollinen.
Uuden kirkon rakentamisesta oltiin yhtä mieltä, mutta kirkon paikasta syntyi kiista. Ehdotettu Tiilimäki, joka oli jo ehtinyt toimia hautausmaana, synnytti eriäviä mielipiteitä. Osa seurakuntalaisista ei pitänyt kivisen Tiilimäen soveltuvan edes hautausmaaksi.
Uuden kirkon piirustukset hyväksyttiin vuonna 1882 ja rakentaminen pääsi käytiin. Vuonna 1885 joulukuussa vietettiin arkkitehti Theodor Deckerin (1838-1889) suunnitteleman punatiilisen kirkkorakennuksen vihkiäisiä.
Kiistellylle Tiilimäelle nousi komea uusgoottilaista tyylisuuntaa edustava kirkko. Samalla vain muutaman sadan metrin päässä sijaitseva vanha kirkko jäi pois käytöstä. Se saikin olla hylättynä autiokirkkona vuosien ajan.
Arkkitehti Decker valitsi muodissa olevan uusgoottilaisuuden kirkon ulkonäöksi. Samaa arkkitehtonista tyyliä löytyy myös kirkon sisätiloista. Korkeuksiin kohoava kirkko on melkoinen ilmestys, sillä vaikka täällä ollaan Ruuhka-Suomessa, ympärillä on laajoja peltomaisemia.
Sipoon kirkko ei ollut ulkonäöltään poikkeuksellinen. 1880-luvun lopulla Suomessa rakennettiin useita uusgoottilaisia kirkkoja. Arkkitehti Decker itsekin suunnitteli muita sekä puisia että tiilestä tehtyjä uusgoottilaisia kirkkoja. Tunnetuin lienee Tampereen Aleksanterin kirkko. Jugend oli vasta tulossa Suomeen.
Kun Sipoon vanha harmaakivikirkko jäi tarpeettomaksi, sieltä siirrettiin kirkollisia esineitä uuteen kirkkoon. Papin käyttämät messukasukat, pari messinkikruunua ja kahdet kirkonkellot tuotiin vanhasta kirkosta.
Alttaritaulu tilattiin sen ajan yhdeltä suosituimmalta kirkkotaiteilijalta, Alexandra Frosterus-Såltinilta (1837-1916). Hän oli menestyvänä naistaiteilijana poikkeus, sillä Frosterus-Såltinin tekemiä alttaritauluja löytyy useista Suomen kirkoista. Niitä syntyi lähes liukuhihnalta.
Sipoon vuoden 1982 teos on kuitenkin jäljennös, toki hyvin tehtynä. Alkuperäisen Tulkaa minun tyköni on tehnyt tanskalainen kirkkomaalari Carl Bloch (1834-1890). Tanskalaismestarin kädenjälki on muutenkin hyvin samanlaista kuin suomalaisen Frosterus-Såltinin, värikästä ja tarkkaa työtä.
Kirkon ensimmäiset urut teki Tanskasta Suomeen muuttanut Jens Zachariassen. Hänen perustama urkutehdas toimi Uudessakaupungissa vuosina 1870-1923. Zachariassenin urkuja on ollut ja on yhä vieläkin kymmenissä maamme kirkoissa.
Nykyiset Sipoon kirkon tanskalaiset Marcussen & Sønin mekaaniset urut ovat vuodelta 1951. Kyseinen arvostettu yritys on maailman vanhin edelleen toiminnassa oleva urkurakentamo. Marcussen & Sønin laadukkaita urkuja on muutamissa Suomen kirkoissa, muun muassa Helsingin tuomiokirkossa. Jens Zachariassen oli sukua tanskalaisen perheyrityksen perustajille.
Ennen uuden Sipoon kirkon rakentamista samalla paikalla sijainnut hautausmaa ei ollut käytössä pitkään, vain vuodet 1803-1821. Nykyinen melko lähelle Smedsåkersbackenille perustettu hautausmaa on ollut käytössä jo vuodesta 1821. Paikan tiedetään olleen aikaisemmin sipoolaisten rikollisten mestauspaikka.
SIPOON UUSI KIRKKO
Osoite: Kuninkaantie 19, Sipoo.
