TEISKO / PIRKANMAA – Tampereen pohjoispuolella sijaitsevan Teiskon asukkaat olivat kyllästyneitä kulkemaan pitkiä matkoja Messukylän kirkolle. Toive omasta seurakunnasta ja kirkosta oli täälläkin suuri. Syrjässä sijainnut Teisko oli pitkään Messukylän kappeliseurakunta.
Vuonna 1621 teiskolaiset saivat ensimmäisen oman kirkkonsa. Sitä ennen Messukylän kirkko ehti olla toista vuosisataa myös teiskolaisten kirkko. Vaikka teiskolaisilla oli oma kirkkonsa, joutuivat he osallistumaan emäseurakunnan Messukylän kustannuksiin, oman kirkon kustannusten lisäksi. Se kismitti teiskolaisia, jotka yrittivät itsenäistyä ensimmäisen kerran jo 1800-luvulla. Ei onnistunut, mutta vuonna 1904 Teiskon seurakunta vihdoin itsenäistyi.
Teiskon kaksi ensimmäistä 1600-luvun kirkkoa tuli puretuksi huonokuntoisina. Kun kolmannen kirkon, eli nykyisen kirkon rakentaminen tuli ajankohtaiseksi, syntyi kiista uuden kirkon sijaintipaikasta. Edellisten kirkkojen paikkaa pidettiin liian ahtaana. Lopulta päästiin yksimielisyyteen. Kirkon paikka haluttiin Kirkkojärven rannalle, kuten edeltäjänsäkin. Uusi paikka oli korkean mäen päällä, josta avautui kaunis näkymä järvelle.
Kirkon suunnittelu sekä sen rakentaminen annettiin tunnetun kirkonrakentaja Matti Åkerblomin tehtäväksi. Koska elettiin yhä Ruotsin vallan aikaa, kirkon piirustukset piti hyväksyttää Tukholman yli-intendentinvirastossa ja toimittaa vielä sen jälkeen kuninkaalle hyväksyttäväksi. Suomessa ei vielä siihen aikaan ollut akateemisen koulutuksen saaneita arkkitehtejä.
Usein ruotsalaisten ja suomalaisten mieltymykset eivät kuitenkaan menneet yhteen. Intendenttikonttorin laatimat versiot eivät aina miellyttäneet. Esimerkiksi Suomessa oli totuttu siihen, että kirkon katto pitää olla mahdollisimman jyrkkä. Ruotsissa ajateltiin toisin.
Usein myös mestari Åkerblom oli jo aloittanut kirkon rakentamisen ennen kuin pitkän ajan päästä posti toi Tukholmasta ”viralliset” piirustukset. Mahdollisesti Teiskon kohdallakin kirkko saattaa olla rakennettu täysin Åkerblomin suunnitelman mukaisesti.
Eräjärvellä syntynyt Matti Åkerblom (1740-1819) sai oppinsa nuorena Turussa kirkonrakentaja ja kirvesmies Antti Piimäsen avulla. Jälkimmäinen kehitti lounaissuomalaisen pitkäkirkon, jonka suosio 1800-luvulle tultaessa väheni. Ristikirkko tuli tilalle. Ristivarret antoivat kirkkoon lisää tilaa, joka tuli tarpeeseen seurakunnan jäsenmäärän kasvaessa. Sisäkulmien viistäminen omalta osaltaan paransi sakaroiden päässä istuvien näköyhteyttä alttarille.
Vaikka Ruotsista annettiin asetus, joka kielsi arkkitehtuurityön muilta kuin akateemisesti oppineilta, suomalaiset luottivat Åkerblomin ammattitaitoon. Hän suunnitteli ja rakensi useita kirkkoja sekä kellotapuleita eri puolelle Suomea.
Teiskon kirkko valmistui vuonna 1788. Åkerblomin rakentama kellotapuli valmistui kymmenen vuotta myöhemmin. Hirsirunkoisen ristikirkon pohjamuoto on säilynyt alkuperäisenä, mutta ajan myötä pintoja ja kirkon kalustoa on muutettu moneen kertaan.
Kirkon varsinainen sisustaminen alkoi 1800-luvun alussa. Tarjoukset saatiin lopulta kahdelta turkulaiselta maalarilta Gabriel Sveideliltä ja Pehr Sundbergiltä. Ei ole täysin selvää maalasiko Sveidel kaikki maalaukset kirkkoon, sillä asiakirjat mainitsevat Sundbergin maalanneen alttaritaulun sekä saarnastuolin ja Sveidelin maalanneen lehterien taulut. Jälkimmäiset maalattiin myöhemmin peittoon.
Alttaritaulu on kaksiosainen. Yläosa esittää Vapahtajaa Getsemanessa ja alaosa Pyhää Ehtoollista. Taulun alaosa on nykyisin sakastin seinällä.
Gabriel Sveidel on maalannut alttaritaulun molemmin puolin olevat taulut Taivaaseen astuminen ja Paimenten kumarrus sekä sakastin seinällä olevan maalauksen Ristiinnaulittu.
Kirkon eräs arvokkaimmista esineistä on 1600-luvun saarnastuoli, joka oli jo edellisessä kirkossa. Saarnastuolin kaiteeseen on myöhemmin maalattu evankelistojen kuvat.
Kirkon Könnin-suvun rakentama kaappikello on saatu lahjoituksena. Kirkon ulkoseinässä on tallella tämän ajan kirkoille tyypillinen vaivaisukko.
Ensimmäiset perusteelliset kunnostustyöt tehtiin vuonna 1843 Erkki Kuorikosken johdolla. Kirkon ulkonäkö hieman muuttui, kun suurennetut ikkunat muutettiin nykyisen näköisiksi, yläosastaan pyörökaarisiksi. Julkisivun tiedetään olleen välillä keltainen, mutta väri palautettiin pian alkuperäisen väriseksi, punaiseksi.
Vuonna 1906 tehtiin seuraavat isommat korjaukset. Kirkko oli päässyt huonoon kuntoon, joten tehtävän vastuulleen ottaneella arkkitehti Josef Stenbäckillä oli monta asiaa ratkaistavana.
Muutostöissä kirkko haluttiin nykyaikaistaa eli vastaamaan paremmin sen ajan vaatimuksia aina lämmityksestä lähtien. Kirkkoon tuli neljä kamiinaa. Stenbäckin 1900-luvun alun remontissa uusittiin myös kirkon penkit edustamaan niiden nykyistä ilmettä. Paljon jouduttiin kirkossa purkamaan ja rakentamaan uutta.
Vuonna 1981 alkuperäiset Kangasalan urkutehtaan valmistamat urut vaihtuivat espoolaisen urkurakentamo Veikko Virtasen rakentamiin mekaanisiin urkuihin.
Kun Teiskon kirkolla on ikää reilusti yli 200 vuotta, on kunnostustöitä tehty Stenbäckin jälkeen useampaan kertaan. Viimeisin tehtiin vuonna 2025. Korjauksilla lisättiin kirkon monikäyttöisyyttä ja esteettömyyttä. Penkkejä poistamalla saatiin lehterin alle yleisövessa, kahvinkeittoon ja kahvitteluun sopiva tila. Lapsille tuli oma leikkitila kirkon eteläsakaraan. Sakastiin rakennettiin keittiö, kokoustila sekä henkilökunnan työpiste ja vessa.
Teiskon kunta liitettiin Tampereen kaupunkiin vuonna 1972. Kuntaliitoksen myötä Teiskon kirkosta tuli Tampereen toiseksi vanhin kirkko. Vanhin on Messukylän vanha kirkko. Messukylä oli liitetty jo aikaisemmin Tampereen kaupunkiin, vuonna 1947. Kuntaliitosten tavoin myös seurakunnat ovat kukin vuorollaan liittyneet yhteen. Ympyrä on sulkeutunut, sillä Teisko kuuluu jälleen Messukylän seurakuntaan.
TEISKON KIRKKO
Osoite: Teiskon kirkkotie 114, Terälahti, Teisko (Tampere).
