TENHOLA / UUSIMAA – Väittävät Tenholan kirkkoa yhdeksi Suomen hienoimmaksi keskiaikaiseksi kirkoksi. Vierailu Perniöstä Tammisaareen johtavan tien (52) varrella sijaitsevaan Tenholaan ja sen harmaakivikirkkoon todistaa väitteessä olevan perääkin.
Kirkko on vieläpä säilyttänyt hyvin keskiaikaisen ilmeensä. Rakennuksen ikkuna-aukotkin ovat alkuperäisissä asuissaan.
Kirkon komeasta arkkitehtuurista on kiittäminen sen rakentajaa Pietari Kemiöläistä (Petrus Murator). Tenholan kirkossa on paljon samaa kuin naapurikunnan Perniön kirkossa. Sama mestari on vastannut Varsinais-Suomessa myös Sauvon ja Kemiön kirkon sekä Turun tuomiokirkon holveista.
Alueen varhaiskristilliset perinteet ovat vanhat ulottuen aina 1100-1200 -luvuille asti. Tenholan seurakuntakin on perustettu jo 1300-luvulla. Kivikirkko rakennettiin nykykäsityksen mukaan vuosina 1460-1480. Paikalla oli aikaisemmin puretuksi tullut puukirkko. Tosin sen yhteydessä oli kivinen sakasti jo 1200-luvulla. Se säästettiin osaksi nykyistä kirkkoa. Asehuone eli länsipuolen eteinen valmistui vasta 1700-luvun lopulla.
Pietari Kemiöläinen oli hämmästyttävän taitava holvien rakentaja. Tenholan kirkko on kolmilaivainen. Sivulaivoissa on yksinkertaiset ristiholvit, mutta keskilaivoissa on jo 12-jakoiset tähtiholvit. Yhdessä holvissa on todellinen mestarin taidonnäyte: 40-jakoinen tähtiholvi.
Tenholan kirkko kuuluu niihin kivikirkkoihin, joihin ei tehty koskaan muutamaa vihkiristiä lukuun ottamatta varsinaisia seinä- tai holvimaalauksia. Poikkeuksena ovat 1600-luvulla jykeviin pilareihin tehdyt koristeelliset maalaukset. Se oli kuitenkin uskonpudistuksen jälkeistä aikaa, kun kirkkojen maalaukset yleensä peitettiin.
Tenholan kirkon pylväisiin on Jeesusta myöten kuvattu useita eri Raamatun henkilöitä ja tapahtumia. Pylväsmaalauksien tekijä on jäänyt tuntemattomaksi.
Tenholan kirkon sisustuksen yksityiskohdissa näkyy kartanoaikakauden vaikutus. Nähtävänä on muun muassa useita hautavaakunoita, joista osa on kirkon mosaiikki-ikkunoissa.
Suurtilalliset varmistivat taivaspaikkansa tekemällä lahjoituksia. Barokkityylisen saarnastuolin lahjoitti leskirouva Anna Hansdotter van Sanden vuonna 1655.
Samoin kirkon urut on saatu lahjoituksena. Poikkeuksellisen arvokkaat urut rakensi kuuluisa urkumestari Jens Zachariasen 1800-luvun lopulla. Tenholan kirkon harvinaisia urkuja pidetään Suomen vanhimpiin koneistoltaan muuttumattomina säilyneinä urkuina.
Kirkon harvinaisuuksiin kuuluvat myös 1600-luvun Petrus Ingemarin sekä Elin Flemingin epitafitaulut. Jälkimmäinen kalkkikivestä tehty on Suomen vanhin säilynyt epitafi 1600-luvun alusta. Kyseessä on kirkon seinälle kiinnitetystä vainajalle omistetusta muistotaulusta.
Arvokkaita ovat myös kattoon kiinnitetty keskiaikainen 1300-luvun krusifiksi eli ristiinnaulittu Jeesus sekä Pyhää Olavia esittävä puuveistos. Jälkimmäinen, entinen Norjan kuningas ja Suomessakin suosittu pyhimys, istuu valtaistuimellaan. Esillä on myös suuri maalaus kopiona Leonardo da Vincin Viimeisestä ehtoollisesta sekä alttaripöydän pieni puinen, mutta hopeoitu 1400-luvun krusifiksi.
Kirkon eräs erikoisuus on saarnastuolin ja alttarin välissä olevat kääntöpenkit. Kirkkoväki saattoi istua vastakkaisilla puolilla sen mukaan, oliko pappi puhumassa alttarilla vai saarnastuolissa. Kyseinen kätevä ratkaisu on erittäin harvinaista Suomen kirkoissa.
Kirkkomaalla on erillinen kellotapuli. Kivestä tehty alaosa on keskiajalta. Myöhemmin 1700-luvun puisen yläosan on tehnyt tunnettu kirkonrakentaja Antti Piimänen. Tapulin todellinen harvinaisuus on kahdesta kirkonkellosta toinen, 1100-luvun kirkonkello, jota pidetään maamme yhtenä vanhimpana yhä edelleen käytössä olevana kirkonkellona.
Kartanoiden suuruusajan historiaa näkyy myös kirkkomaalla, jossa sijaitsevat paikallisten Prästkullan ja Lindön kartanoiden hautakappelit. Kirkon pohjoispuolella on jäljellä keskiaikainen porttirakennus.
Tenholan kunta liitettiin Tammisaaren kaupunkiin vuonna 1993 ja vuodesta 2009 lähtien se on kuulunut Raaseporin kaupunkiin. Bromarvin, Tammisaaren, Tenholan ja Snappertunan kaksikieliset seurakunnat on lakkautettu. Niiden tilalle syntyi Tammisaarenseudun ruotsalainen seurakunta.
TENHOLAN KIRKKO
Osoite: Pitäjäntie 15, Tenhola (Raasepori).
