VARSINAIS-SUOMI / MASKU – Enkeli taivaan lausui näin. Miks hämmästyitte säikähtäin… Ei epäillystäkään etteikö tätä kaikille tuttua virttä olisi laulettu eniten Maskun kirkossa. Syykin on tiedossa. Kyseessä on Maskun kirkkoherra Hemminki Maskulaisen suomentama virsi.
1600-luvun alussa toisen suomalaisen virsikirjan luoja Hemminki Maskulaisen oikea sukunimi oli Hollo. Kun hänet valittiin vuonna 1586 Maskun kirkkoherraksi, Hollo vaihtui Maskulaiseksi. Suurmies Hemminki on säilynyt nimenä muun muassa paikallisen koulun nimessä. Hänet on haudattu Maskun kirkon alttarin alle, mutta kirkon ulkopuolella on Maskulaisen muistomerkki.
Maskun harmaakivikirkko on rakennettu 1400-luvun lopulla aikaisemmin samalla paikalla sijainneen puukirkon paikalle. Itse seurakunta on paljon vanhempi. Se onkin eräs Suomen vanhimmista. Ensimmäinen säilynyt kirjallinen maininta on vuodelta 1234.
Maskun seurakunnan historiaan liittyy mielenkiintoinen vaihe, kun se kuului 1400-luvun puolivälistä aina vuoteen 1556 asti Naantalin luostarin alaisuuteen. Itse luostari perustettiin alun perin Maskun puolelle ja sille annettiin nimikin, Armon Laakso (Vallis Gratiae). Jo vuoden päästä luostari siirtyi Maskusta sinne, mistä alkoi Naantalin kehitys.
Maskun kivikirkko sijaitsee historiallisten teiden risteyksessä. Kellotapuli on tien toisella puolella. Näiden välistä kulki aikoinaan Suuri Postitie. Masku oli vauras kunta, johon kuuluivat myös Vahdon, Ruskon ja Merimaskun alueet.
Maskun yksilaivainen kirkko on kooltaan pieni ja erittäin tunnelmallinen. Hämyisesti valaistu kirkkosali on täynnä erilaisia mielenkiintoisia yksityiskohtia. Täällä ei yksikään pitkästy, on paikallinen sanonta.
Sisälle tultaessa kiinnittyy ensimmäiseksi huomio seinien laskostettuihin ”verhoihin”. Ne maalattiin 1600-luvulla kirkon seinien alaosiin, mutta peitettiin myöhemmin – kunnes otettiin uudestaan esiin. Kirkon suojeluspyhimys on Johannes Kastaja, joka seisoo omalla paikallaan yhdessä kulmassa. Arvokas puinen veistos on 1200-luvulta.
Jos Johannes Kastaja jää vähemmälle huomiolle, niin alttarin puinen krusifiksi kerää katseita. Tämä sekä keskiaikainen kalkkikivinen kastemalja ovat 1400-luvulta, eli ne ovat kirkon alkuperäisiä esineitä. Barokkityylinen saarnastuoli on 1600-luvulta. Eräs Maskun kirkon erikoisuuksista on 1500-luvun sleesialainen alttarikaappi.
Alttarin edessä kirkon lattian kivilaatat muistuttavat ajasta, kun vainajat haudattiin lattian alle, niin aateliset kuin tavallisetkin seurakuntalaiset. 1700-luvulla tilaa oli enää vaikutusvaltaisimmille henkilöille, kunnes 1800-luvulla kirkkoon hautaaminen kiellettiin kokonaan. Syy oli yksinkertainen: kalman haju.
Hemminki Maskulaisen ohella kirkkoherroista Henrik Hoffman on jäänyt myös vahvasti Maskun kirkon historiaan. Oppinut Hoffman oli 1600-luvulla Raamatun suomentamiskomitean arvostettu pappisjäsen. Parrakas Hoffman on ikuistettu puolisonsa kanssa pohjoisseinän maalaukseen. Kerrotaan, että tämä maalaus olisi ensimmäisiä Suomessa maalattuja muotokuvia.
Kuori-ikkunan kauniin lasimaalauksen on tehnyt kuuluisa taiteilija Willy Baer. Kankaisten kartanon isäntä Fredrik Aminoff teetätti teoksen nuorena kuolleen puolisonsa Esterin muistoksi.
Yksilaivaisessa kirkossa on neljä tähtiholvia. Niiden ruoteet on koristeltu viiva-aiheisella juovituksella, kuten monessa muussakin kirkossa. Keskiaikaisista maalauksista jäljellä on muutama vihkiristi. Myöhemmin tehdyt maalaukset peitettiin uskonpudistuksen seurauksena, mutta osa otettiin esiin vuonna 1915 tehdyssä restauroinnissa. Nyt kirkkosalin alaosaa kiertää 1600-luvulla tehty draperiamaalaus eli laskostettu verho.
Kirkon sankarihautausmaan muistomerkki on kuvanveistäjä Ilmari Wirkkalan suunnittelema. Hän oli erittäin tunnettu hautausmaiden koristaja. Wirkkala suunnitteli eri puolille Suomea kymmenittäin hautausmaiden portteja, sankarihautoja ja muistomerkkejä sekä maalasi alttaritauluja.
Kirkkomaalta löytyy Kankaisten kartanon Aminoff-suvun ja Juvan ratsutilan hautakappelit. Kirkon pohjoispuolelta löytyy Carpelan-suvun sukuhautoja.
MASKUN KIRKKO
Osoite: Maskuntie 72, Masku.
LUE MYÖS: Maskun museo on entinen kestikievari
