TUULOS / KANTA-HÄME – Tuuloksen kunnan itsenäisyys päättyi vuonna 2009, kun se yhdessä Hauhon, Kalvolan, Lammin ja Rengon kanssa liitettiin Hämeenlinnan kaupunkiin. Siinä vaiheessa näistä lakkautetuista kunnista Tuulos oli asukasluvultaan pienin.
Kuntaliitoksen myötä Tuuloksen pieni seurakunta liitettiin ensin Hämeenlinnan seurakuntayhtymään ja myöhemmin vuonna 2019 Lammin seurakuntaan. Jos on Tuuloksen runsaan tuhannen jäsenen seurakunta pieni, sitä on myös paikallinen 200 hengen kirkko. Tuuloksen kirkko onkin maamme pienimpiä (21,5 x 12.7 m) keskiaikaisia harmaakivikirkkoja.
Ehkäpä pieni kirkko on juuri kokonsa ansiosta hyvin tunnelmallinen.
Tuuloksen kirkon lähellä sijaitsee Sairialan kartano, jonka isännällä Knut Possella oli myös Hämeen linna omana läänityksenä. Hän asui Tuuloksessa Sairialan kartanossa vuosina 1477-1485. Muualla Suomessa Knut Posse muistetaan kuuluisasta Viipurin pamauksesta, mutta Tuuloksessa hänet tiedetään myös nykyisen kivikirkon rakennuttajana.
Posse halusi kirkon mahdollisimman lähelle. Niinpä hän luovutti kirkon tarvitseman tonttimaan omista kartanon maistaan. Kirkon otaksutaan valmistuneen 1500-luvun alussa. Muistona rakennuttajasta on kirkossa oleva Possen vaakuna.
Nykyinen kirkko ei ollut Tuuloksen ensimmäinen. Samalla paikalla oli ollut puukirkko jo aikaisemmin, todennäköisesti toinenkin, kuten oli tapana monilla muillakin maamme paikkakunnilla. Usein puukirkon yhteydessä oli kivinen sakasti, josta tuli osa uutta kivikirkkoa. Näin myös Tuuloksessa. Asehuoneen tiedetään valmistuneen myöhemmin.
Kirkko valmistui katolisella aikakaudella. Pyhä Birgitta on Tuuloksen kirkon suojeluspyhimys. Kyseessä oli Ruotsissa vuonna 1303 syntynyt henkilö, josta tuli muun muassa pyhiinvaeltajien suojeluspyhimys. Pyhä Birgitta muistetaan esimerkiksi Naantaliin perustetusta luostarista.
Katolisesta ajasta ja Pyhä Birgitasta muistuttaa Tuuloksen kirkossa häntä esittävä keskiaikainen puuveistos, joka on sijoitettu kolmitaitteiseen kaappiin. Muut arvokkaat puuveistokset on viety turvaan Kansallismuseoon. Alttarin päällä oleva krusifiksi on toinen, mikä on jäänyt jäljelle keskiajasta. Tosin sen tarkkaa ikää ei tiedetä.
Vaatimattomasti koristellun yksilaivaisen kirkkosalin seinät on rapattu valkoisiksi. Yllä on nykyään melko korkealla kaareva lautakatto.
Pyhä Birgitan ja krusifiksin ohella seinälle on ripustettu taidemaalarin Hjalmar Munsterhjelmin (1840-1905) maalaama taulu Kristus Getsemanessa vuodelta 1863.
Tuuloksessa itsekin syntynyt Munsterhjelm oli alttaritaulua maalatessaan vasta lahjakas nuorimies. Lopulta hänestä tuli eräs Suomen tunnetuimpia maisemamaalareita. Taidokkaita ja tunnelmallisia maisemia maalannut Munsterhjelm oli uransa huipulla 1870-luvulla.
Kirkosta ei ole löydetty seinämaalauksia, ei edes vihkiristejä.
Kirkon nykyiset urut ovat Kangasalan urkutehtaan tuotantoa vuodelta 1966.
Vaikka Tuuloksen kirkko on pieni ja vaatimaton, on kirkkomaalla poikkeuksellisen komea kolminivelinen sipulipäätteinen kellotapuli. Sen on rakentanut paikallinen Martti Jaakonpoika vuonna 1780. Tapuli vaikuttaa suhteettoman suurelta kirkon pieneen kokoon verrattuna.
Kuten niin monessa muussakin Suomen kirkoissa, Tuuloksen kirkko on kärsinyt isoista kosteusongelmista. Edessä olivat laajat kunnostustyöt, jotka valmistuivat loppuvuodesta 2013. Ongelmat havaittiin jo vuosia aikaisemmin, mutta vaikka suunnitelmat olivat valmiina, lopulliset kunnostustyöt viivästyivät taloudellisten haasteiden takia. Vuonna 2011 pappilan tuhoutuminen yllättäen tulipalossa viivästytti osaltaan remontin alkamista.
Tuuloksen hautausmaa sijaitsee pienen matkan päässä kirkolta.
TUULOKSEN KIRKKO
Osoite: Kirkkokuja 27, Tuulos (Hämeenlinna).
