TUUSULA / UUSIMAA – Monella Tuusulan kirkkomaalle poikkeavalle on eräs tärkeä syy vierailuun. Kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven hauta. Taiteilija Pekka Halosen viimeinen leposija tulee useimmilta samalla nähdyksi. Yhteistä molempien merkkihenkilöiden viimeiselle leposijalle on Tuusulanjärven maisemat.
Aleksis Kivi sai elää lyhyen elämän. Hän kuoli vuonna 1872 vain 38-vuotiaana. Kesällä 1872 Kivi muutti veljensä Albert Stenvallin kotiin Tuusulan Syvälähteen. Aleksis kuitenkin kuoli pian tulonsa jälkeen uudenvuoden aattona. Kiven viimeisten kuukausien pieni Syvälahden mökki on avoinna vierailijoille.
Aleksis Kiven haudalla on kuvanveistäjä Johan Erland Stenbergin (1838-1896) suunnittelema muistomerkki vuodelta 1877.
Kun kiertelee hautausmaan alueella, huomaa, miten tänne on haudattu muitakin tunnettuja merkkihenkilöitä.
Jos Tuusulan kirkon ovet ovat avoinna, kannattaa poiketa sisälle. Kyse ei ole mistä tahansa kirkosta, sillä Tuusulan kirkko on eräs Uudenmaan vanhimmista puukirkoista. Se on myös koko Suomen vanhimpia säilyneitä ristikirkkoja. Toki rakennus oli valmistuessaan kovin erinäköinen kuin mitä se on nykyään.
Tuusulalaiset kuuluivat aikoinaan Sipoon seurakuntaan. Kirkkomatka koettiin täälläkin liian pitkäksi ja kaivattiin myös suomenkielistä jumalanpalvelusta, joten toive omasta kirkosta oli suuri. Omaa kirkkoa ei voinut kuitenkaan rakentaa ilman Ruotsin kuninkaan lupaa. Sitä anottiin, mutta virallisen luvan saaminen kesti. Tuusulassa aloitettiin joka tapauksessa kirkon rakentaminen. Ensimmäinen kirkko saatiin valmiiksi vuonna 1643.
Ensimmäinen kirkko oli vaatimaton rakennus. Se purettiinkin vuonna 1735, kun uusi kirkko oli valmistunut käyttökuntoon vuotta aikaisemmin.
Ruotsin vallan aikana 1700-luvulla kirkon piirustukset saatiin Tukholman yli-intendentinkonttorista. Suomessa ei vielä siihen aikaan ollut kirkonrakentamiseen perehtyneitä arkkitehtejä. Itse rakentamisesta vastasivat yleensä paikalliset rakennusmestarit. Näin myös Tuusulassa, vaikka ihan varmuutta ei ole kirkon rakentajasta. Oletetaan kuitenkin, että talonpoika Erik Hannula suunnitteli ja johti kirkon rakennustöitä.
Tuusulan toinen kirkko valmistui vuonna 1734, tai ainakin silloin se otettiin käyttöön. Todellisuudessa paljon oli vielä kesken. Olihan kirkko aluksi vielä kovin vaatimatonkin. Hirret olivat laudoittamatta ja sisätiloissa oli irtopenkit. Kirkon ulkonäkö oli vielä kaukana nykyisestä tasavartisesta ristikirkosta.
Myöhemmistä kirkon kunnostus- ja muutostöistä on jo tarkempaa tietoa. Muun muassa ikkunoita suurennettiin ja seinät valkaistiin, jotta saatiin kirkkoon enemmän valoa. Kirkon painuneet perustukset uusittiin. Seurakunnan jäsenmäärän kasvaessa laajennettiin parvia. Ulkoseinät laudoitettiin ja rakennettiin eteiset. Sitä ennen sisälle astuttiin suoraan ulkoa. Kirkko maalattiin punaiseksi.
Vaikka kirkosta pyrittiin pitämään huolta, sen kunto oli 1900-luvun alussa niin huono, että harkittiin sen purkamista. Näin ei käynyt, vaan päädyttiin jälleen isoon peruskorjaukseen. Kun kirkko maalattiin uudestaan vuonna 1927, nykyvärityksen suunnitteli taidemaalari Pekka Halonen. Hänellä itsellään oli komea hirsirakenteinen talo, Halosenniemi, Tuusulan Rantatien vaikuttavin rakennus.
1980-luvulla kirkon 250-juhlien lähestyessä kirkko kunnostettiin jälleen perusteellisesti ja samalla tekniikkaakin, kuten äänentoistoa, päivitettiin uusiksi. Myöhemmin on täälläkin kirkon etuosasta poistettu penkkirivejä. Näin on saati lisäätilaa esimerkiksi esiintyjille. Tuusulan kirkko on kesäisin suosittu konserttipaikka ja hääkirkko.
Sisätilojen vaaleaksi maalattu tynnyriholvikatto on korkealla. Ristiinnaulittu-aiheisen alttaritaulun vuodelta 1854 on maalannut Johan Henrik Asplund. Lyhyen elämän elänyt Asplund kuoli vain pari vuotta alttaritaulun valmistumisen jälkeen.
Alttarin molemmin puolin on ikkunat, jotka vuonna 1937 saivat koristeeksi Paavo Leinosen (1894-1964) maalaamat lasimaalaukset. Leinonen koristeli 30 vuoden taiteilijauransa aikana lukuisan määrän kotimaisia kirkkoja.
Katorajan pyöreä ikkuna on myös koristeltu lasimaalauksella. Muuten kirkon sisätilat on vaatimattomasti koristeltu. Mielenkiintoisen lisän tuovat kuitenkin seinille ripustetut hautavaakunat, jotka ovat 1600-luvun lopulta ja 1700-luvun alusta. Niitä käytettiin ensin aatelisten hautajaiskulkueissa ja lopuksi ripustettiin kirkon seinälle. Usein nähtäväksi jätettiin myös vainajan sukuvaakuna.
Tuusulan vaakunat ovat alun perin olleet vanhassa kirkossa, mutta tulivat siirretyksi uuteen kirkkoon sen valmistuessa. Yhdessä vaiheessa vaakunat olivat poissa seiniltä ja olivat menossa kaatopaikalle poltettavaksi. Onneksi ne ymmärrettiin ottaa talteen.
Yhden katosta roikkuvan lahjoituksena sadun vanhan kristallikruunun kohdalla koettiin erikoinen tapahtuma. Se nimittäin rysähti lattialle vuonna 2020. Nyt kruunu kuulemma pysyy varmasti katossa.
Kirkon ensimmäiset urut vuodelta 1875 ovat yhä olemassa, ei kuitenkaan Tuusulassa, sillä ne myytiin pois. Vuodesta 1912 samaiset urut ovat olleet Seurasaaren ulkoilumuseon Karunan vanhassa museokirkossa. Nykyiset Tuusulan kirkon urut vuodelta 1971 ovat Kangasalan urkutehtaan rakentamat.
Lasivitriinissä on nähtävänä mielenkiintoinen esine, tinasta valmistettu kastemalja. Se on ilmeisesti tullut tänne sotasaaliina 30-vuotisesta sodasta. Malja ehti olla vuosisatojen käytössä, kunnes se siirrettiin suojaan. Lasivitriinissä on myös tallessa koristeellinen messukasukka.
Tuusulan kirkon sankarihautausmaa on kauniilla paikalla taustanaan Tuusulanjärvi. Samalla paikalla sijaitsi aikaisemmin puretuksi tullut ensimmäinen puukirkko.
Muistomerkin Paluuton tie, korkean graniittipatsaan, on suunnitellut kutsukilpailun voittaja kuvanveistäjä Rakel Koivisto (1917-2009). Hautausmaalla lepää yli 300 paikallista sankarivainajaa. Jokaisen nimi on ikuistettu kuvanveistäjä Erkki Erosen (1926-2018) suunnittelemaan Nimikirja – Pro Patria -muistomerkkiin.
Kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari, lentäjäsankari Ilmari Juutilaiselle (1926-2018) on oma hautapaikka, vaikka Tuusulan hautausmaalle ei nykyään haudata kuin sukuhautoihin.
Hautausmaan kulmassa on ollut kellotapuli jo 1600-luvulta alkaen. Sitä on ehdytty kunnostaa jo useampaan kertaan. Nykyinen tapuli on 1750-luvulta.
TUUSULAN KIRKKO 
Osoite: Kirkkotie 34, Tuusula.
