VAMMALA (Sastamala) / PIRKANMAA – Tyrvään 1800-luvun kirkko sijaitsee Vammalassa. Kirkkoa ei pidä sekoittaa keskiaikaiseen Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon, joka sijaitsee Tyrväällä. Kuulostaa kimurantilta. Nimistön taustalla on alueen vaiherikas historia ja tehdyt kuntaliitokset.
Tyrvää oli alun perin nimeltään Ala-Sastamala. Kyse oli pinta-alaltaan laajasta kunnasta. Vammala oli vain yksi Tyrvään asuinalueista. Vammalan seutu alkoi kehittyä ja siitä muodostettiin jo Venäjän vallan aikana kauppala vuonna 1905. Edessä oli myös eroaminen Tyrvään kunnasta.
1950-luvulla Vammalla laajeni alueliitoksien myötä. Asukasluku nousi ja pinta-ala moninkertaistui. Vuonna 1965 Vammalasta tuli kaupunki ja lopulta vuonna 1973 Karkun ja Tyrvään kunnat liittyivät Vammalaan. Nykyään uusien kuntaliitosten jälkeen Vammala on Sastamalan kaupungin keskustaajama. Täällä Liekoveden rannalla sijaitsee myös Tyrvään kunnan aikana rakennettu Tyrvään kirkko.
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko sai paljon julkisuutta 1990-luvulla, kun tuhopolttaja iski. Kirkko tuhoutui, mutta se kunnostettiin uudestaan käyttöön. Vammalan keskustassa sijaitseva Tyrvään toinen kirkko valmistui vuonna 1855. Se korvasi pieneksi käyneen Pyhän Olavin kirkon. Jälkimmäinen olikin poissa käytöstä sadan vuoden ajan.
Tyrvääläiset halusivat rakentaa uuden riittävän suuren kirkon. Iso siitä tulikin. Tuhannen istumapaikan kirkkoja on lähinnä maamme suurimmissa kaupungeissa, mutta yksi sellainen löytyy myös alle 10 000 asukkaan Vammalan taajamasta. Myös ulkopuolelta kirkko vaikuttaa suurelta. Katedraalia muistuttavan kirkon kaksi kookasta lännen puolen päätytornia ovat harvinaisia Suomessa.
Tyrvään kirkon suunnitteli Turun kaupunginarkkitehti Pehr Johan Gylich (1786-1875). Ruotsista Suomeen muuttanut arkkitehti vaikutti Turun palon jälkeen Aurajoen kaupungissa suunnitellen useita arvorakennuksia. Tyrvään kirkko kuuluu Gylichin myöhäisempään tuotantoon. Hänen suunnittelemansa Sastamalan Mouhijärven kirkko valmistui kolme vuotta myöhemmin kuin Tyrvään kirkko. Myös Kiikoisten puukirkko on Gylichin suunnittelema.
Turussa Gylich piirsi empirerakennuksia. Muoti muuttui ja Tyrvään kirkosta tuli uusgoottilainen. Se on 1800-luvun jälkipuoliskon eräs kirkkoarkkitehtuurimme edustavimmista esimerkeistä. Harvinaisuutena on rakennuksen kaksi tornia. Vastaavanlaiseen ratkaisuun on päädytty Suomessa vain Helsingin Johanneksen kirkon ulkoasussa.
Punatiilestä rakennettu kirkko on muodoltaan ristikirkko, jonka sisäkulmia on viistetty. Alttarinpuoleisessa itäpäädyssä on puolipyöreä kuoriuloke, apsidi.
Jos Tyrvään kirkko on ulkopuolelta mahtipontinen, on tilava kirkkosali varsin pelkistetysti koristeltu. Sen koko ja ennen kaikkea avaruus tekee kuitenkin ison vaikutuksen.
Valkoiseksi maalatun tilan yllä keskuskupolissa on tähtikoristeita. Lehterit ja saarnastuoli ovat alkuperäiset, vaikka kirkossa on tehty isojakin kunnostustöitä. Kirkon sisätilojen puusepäntöistä vastasi turkulainen nikkarimestari Johan Adolf Boman. Hän veisti myös kirkon vaivaisukon. Kirkkopenkeissä on alkuperäinen väritys, vaalea tammiootraus.
Tyrvään Pyhän Olavin kirkon tavoin myös täällä tulipalo on tehnyt tuhojaan, ei kuitenkaan yhtä pahoja. Talvella 1982, vuosi kunnostustöiden jälkeen, tuli tuhosi kirkon alkuperäiset Kangasalan urkutehtaan urut. Tilalle tuli ruotsalaisvalmisteiset Åkerman & Lundin urkurakentamon valmistamat urut.
Niukasti sisustetun kirkkosalin erityinen kohde on poikkeuksellisen kookas, kolmiosainen alttaritaulu. Eräs maamme 1800-luvun tunnetuimmista taidemaalareista, turkulainen Robert Ekman (1808-1873), on tehnyt vaikuttavan kokonaisuuden. Kolmen taulun aiheet ovat Ristiinnaulitseminen, Kristuksen kirkastuminen ja Ylösnousemus.
Ekman oli lähtöisin vaatimattomista oloista. Hän jäi orvoksi jo kymmenenvuotiaana molempien vanhempien kuollessa. Nuorukainen varttui kasvatuskodissa koulunkäynnin jäädessä kovin heikoksi. Mutta niin vain lahjakkaan Robertin taideopinnot veivät lopulta veljensä Fredrikin kanssa Ruotsin kuninkaalliseen taideakatemiaan.
Hovimaalarin tittelin saanut Ekman palasi takaisin Turkuun. Edessä oli mittava ura, jossa alttaritaulujen maalaaminen oli vain osa tuotteliaan taiteilijan töistä.
Tyrvään kirkon eräs vanhimmista esineistä on alttaripöydän pieni krusifiksi 1400-luvulta. Kaksi 1700-luvun kattokruunua on tuotu Tyrvään Pyhän Olavin kirkosta.
Kuoriosan seinällä on kipsijäljennös Ville Vallgrenin Kristus-veistoksesta. Eteläsakaran seinällä on toinen kipsiteos, Väinö Rautalinin lahjoituksena saatu reliefi Jeesus pesee opetuslasten jalat.
Kirkkosalin puolella riittää seurakunnalle tilaa, mutta myös henkilöstölle on avarat työtilat. Kuoriosan molemmin puolin on erilliset lisäsiivet. Pohjoisenpuolella on sakasti ja vastakkaisella puolella toimitushuone.
Samalla, kun Tyrvään kirkko valmistui, otettiin käyttöön myös ympärillä oleva hautausmaa. Sankaripatsaan on tehnyt kuvanveistäjä Lauri Leppänen (1895-1977). Jääkärikapteeni Leppänen teki useita hautausmaiden sankarihautapatsaita. Hän on tehnyt myös Helsingissä sijaitsevan Eino Leino -patsaan ja marsalkka Mannerheimin patsaan Seinäjoelle. Kirkkomaalta löytyy myös Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki.
Sastamalan seurakunta syntyi, kun alueen kunnatkin yhdistyivät Sastamalan kaupungiksi.
TYRVÄÄN KIRKKO
Osoite: Kirkkokatu 1a, Sastamala.
