SASTAMALA (Vammala) / PIRKANMAA – Tänne ei eksy sattumalta, sillä Sammaljoen kylä sijaitsee syrjässä. Sastamalan eteläosassa nykyisin sijaitseva Sammaljoki kuului aikoinaan Tyrvääseen. Syrjäinen sijainti ei estänyt huhtikuun tapahtumia vuonna 1918. Vammalan alueella käytiin sisällissodan aikana punaisten ja valkoisten välillä taisteluja. Alue oli osa Satakunnan rintamaa.
Punakaartilaisten perääntyessä joukot sytyttivät Sammaljoen kylän rakennuksia tuleen. Myös paikallinen puukirkko tuhoutui maan tasalle. Nykyinen vuonna 1924 valmistunut Sammaljoen kirkko rakennettiin poltetun tilalle. Kyläläiset ovat ylpeitä kirkostaan ja ovat pitäneet sen hienossa kunnossa, kiitos muun muassa 1990-luvulla tehdyn suuren peruskorjauksen.
Nykyään Sammaljoelta ajaa autolla Vammalan keskustaan puolessa tunnissa, mutta aikoinaan hevosilla kuljettaessa matka lähimmälle kirkolle oli vaivalloinen, kelirikkoaikana erityisen hankala.
Etelä-Tyrvään alueen asukkaat toivoivat omaa kirkkoa. Anomus lähetettiin Turun tuomiokapitulille. Lupa tulikin. Sammaljoen ensimmäinen kirkko, saarnahuone, vihittiin käyttöön vuonna 1834.
Vanhan kirkon tuhoutuessa uuden kirkon suunnittelijaksi valikoitui Ilmari Launis (1881-1955). Hän oli Josef Stenbäckin (1854-1929) kanssa 1900-luvun alun työllistetyimmät kirkkoarkkitehdit Suomessa. Parivaljakosta Stenbäck oli vanhempi ja hän ehtikin suunnitella useita kirkkoja jo 1800-luvun puolella. Launis oli sekä tuottelias arkkitehti, mutta hän teki myös hienoja lasi- ja alttarimaalauksia. Suomessa on kuutisentoista Launiksen suunnittelemaa kirkkoa.
Sammaljoen puukirkosta tuli päätytornillinen pitkäkirkko. Kirkkosali muodostuu korkeasta keskiosasta ja sitä matalammista sivulaivoista. Alttaripäädyssä on oma tila sakastille ja seurakuntasalillekin. Värimaailma poikkeaa monista muista kirkoista. Tunnelma onkin viehättävä.
Koristemaalari Kaarle Ståhlströmin (1870-1955) maalaama taivasaiheinen alttaritaulu on hyvin epätyypillinen. Hän oli tyrvääläinen koristemaalari ja kukkakauppias. Ståhlström muutti nimensä vuonna 1935 nimeksi Kalle Kallelainen. Alttaritaulun eteen on sijoitettu Paavo Hakalan taidokkaasti tekemä puinen Kristus-veistos. Myös hän oli paikallisia tyrvääläisiä taiteilijoita.
Venäjän vallan aikana rakennettiin Hämeenlinnaan 1800-luvun lopulla ortodoksinen varuskuntakirkko. Kun vallankumouksen jälkeen kirkko kävi tarpeettomaksi, sen sisustus jouti osin kaatopaikalle ja osin uudelleen käytettäväksi. Urjalan Halkivahan kirkko ja Tyrvään Sammaljoen kirkko saivat kumpikin käytöstä poistetut varuskuntakirkon vanhat kirkonkellot.
Kirkon valmistuessa valmistui samanaikaisesti myös hautausmaa. 1930-luvulla saatiin lisätilaa rakentamalla uusi hautausmaa. Sinne sijoitettiin myös sodan jälkeen sankarihautoihin 31 sankarivainajaa. Sankarihautausmaan muistomerkki on arkkitehti Tarja Salmio-Toiviaisen (1917-2001) suunnittelema.
1900-luvun alkuvuosina Sammaljoen kylän asukkaat toivoivat sekä kunnan että seurakunnan itsenäistymistä. Kumpikaan ei toteutunut. Oli tyytyminen omaan kappalaiseen. Vuonna 1946 Sammaljoen kirkko hautausmaineen siirtyi Tyrvään seurakunnalle. Sen jälkeen oli vuorossa liittyminen ensin Vammalan seurakuntaan ja lopuksi Sastamalan seurakuntaan vuonna 2009. Seurakunnan liitokset ovat noudattaneet Sastamalan kuntaliitoksia.
SAMMALJOEN KIRKKO
Osoite: Sammaljoentie 606, Sastamala.
