KUHMALAHTI / PIRKANMAA – Vehkajärvien kylän asukkaat kuuluivat aikoinaan Sahalahden seurakuntaan. Pienen kylän erikoisuus on aito kyläkirkko, jonka sisätilan värimaailma on jotain muuta, kuin muualla. Ensikertalaisen se saa hämmästymään.
Vehkajärven kylässä on entisaikoina eletty samojen haasteiden kanssa kuin monessa muussakin syrjäkylässä. Matka seurakunnan emäkirkolle Sahalahteen on ollut pitkä ja vaivalloinen. Halu saada kylälle oma kirkko on ollut suuri.
Kirkon rakentaminen ei ole aina ollut itsestäänselvyys. Siihen tarvittiin tuomiokapitulilta lupa ja kyse oli aina myös varainhankinnasta.
Vehkajärven ja Pajulan kylät kuuluivat 1900-luvulle asti Sahalahden kappeliseurakuntaan. Kylän niin sanotuissa kirkkotuvissa Sahalahden pappi kävi pitämässä jumalanpalveluksia. Ehtoolista varten piti kuitenkin kulkea kaukana sijaitsevalle Sahalahden kirkolle.
Erikoista oli se, kun vehkajärveläiset kulkivat kirkkomatkallaan Kuhmalahden kirkon ohi. Ongelman ratkaisemiseksi Vehkajärvellä perustettiin Rukoushuonekunta. Sen tavoitteeksi tuli oman kirkon rakentaminen. Oma vaatimattomampi rukoushuonekin kelpaisi.
Rukoushuone valmistui vuonna 1841. Vuosiluku on ikuistettu sisäänkäynnin yläpuolelle. Piirustukset laati paikallinen puuseppä Benjamin Hellén. Lupa jumalanpalvelusten ja ehtoollisen järjestämiseksi saatiin tuomiokapitulilta pian rukoushuoneen valmistumisen jälkeen.
Rakennuksen omistaa yhä paikallinen rukoushuonekunta, jonka jäseniä ovat Vehkajärven sekä läheisen Pajulan kylien ihmiset. Metsän keskellä sijaitseva Vehkajärven kirkko on kyläläisten talkoilla itsensä rakentama ja ylläpitämä.
Punaiseksi maalatusta puukirkosta tuli satulakattoinen ja torniton pitkäkirkko. Hirsirunkoisen rakennuksen ulkonäkö ei suuremmin viittaa kirkkoon, mutta ristit katolla ja kirkkomaan kellotapuli kertovat, missä ollaan. Kirkkomaalla sanotaan olevan Suomen ensimmäinen sankarihautausmaa. Tänne on siunattu 20 sankarivainajaa. Muistomerkin on suunnitellut Ilmari Wirkkala.
1930-luvulla tehtiin muutostöitä. Kirkkosali sai holvikaton ja toiseen päähän rakennettiin urkuparvi. Kirkolle luovutettiin yksityisen lahjoituksena Kangasalan urkutehtaan urut. Hirsiseinät saivat paneloinnin. Ikkunoiden kaareva ulkonäkö muutettiin nykyisen näköisiksi.
Nykyään holvikatto on valkoinen ja paneloidut seinät on maalattu kirkkaan sinisellä ja vihreällä maalilla. Kirkkopenkit ovat ruskeat. Vehkajärven kirkon sisätilojen sisustus ja etenkin sen värikkyys hätkähdyttää. Harvoin näkee yhtä värikästä kirkkosalia Suomessa.
Kirkon kaksiosainen alttaritaulu Ristiinnaulittu ja Jeesuksen kirkastus on kiertävän taiteilija Otto Berggrenin (1902-1962) maalaama. Hänen tiedetään esiintyneen myös sirkuksessa trapetsilla ja voimamiehenä.
Saarnastuoli on kierrätystavaraa. Se oli alun perin 1600-luvulla ensin Hauhon kirkossa, josta se siirrettiin Luopioisiin. Kun sinne valmistui uusi kirkko, saarnastuoli ja penkitkin siirrettiin sieltä Vehkajärvelle.
Istumapaikkoja kirkossa on vain noin 150, mutta eipä ole Vehkajärven kylässäkään paljon asukkaita. Tosin kesäkaudella mökkiläisten ansiosta asukasmäärä vähintään tuplaantuu.
Kirkonmäellä on myös lainajyvästö. Sitä käytettiin viljavarastona katovuosien aikana.
Nykyisin vehkajärveläiset kuuluvat Kangasalan seurakuntaan. Kuhmalahden kunta liitettiin Kangasalaan vuonna 2005.
VEHKAJÄRVEN KIRKKO
Osoite: Kuusisentie 8, Kuhmalahti (Kangasala.)
