SAHALAHTI / PIRKANMAA – Sahalahdella koetiin entisaikoina sama kohtalo kuin niin monella muullakin paikkakunnalla. Kylän kirkko paloi raunioksi vuonna 1728. Pelkästään 1700-luvulla tulipaloissa tuhoutui viitisenkymmentä kirkkoa Suomessa.
Tuhopoltot olivat vielä siihen aikaan harvinaisia, ellei lasketa isovihan aikana venäläisten sotilaiden tekemät lukuisat tihutyöt. Salamanisku oli se, mitä jouduttiin eniten pelkäämään. Se koitui myös Sahalahden ensimmäisen 1500-luvulla rakennetun kirkon kohtaloksi.
Sahalahden toinen kirkko rakennettiin nopeasti tulipalossa tuhoutuneen paikalle. Uuden kohtaloksi ei tullut myöhemmin salamanisku, vaan ajan myötä jokainen puukirkko tulee elinkaarensa päähän. Sahalahden toinen huonokuntoinen kirkko purettiin. Hautausmaalla on nyt muistokivi edellisten vuosien 1559 ja 1729 kirkkojen paikalla.
Ruotsin vallan aikana kirkon piirustukset piti vähintään hyväksyttää Tukholman yli-intendentinvirastossa. Sahalahden kolmatta kirkkoa suunniteltaessa Suomessa elettiin jo Venäjän suurruhtinaskunnan aikaa. Organisaatiot muuttuivat. Vallanvaihdoksen myötä autonomian aikana Yleisten rakennusten intendentinkonttori valvoi maassamme julkista rakentamista.
Sahalahden kirkon lopulliset piirustukset laati viraston päällikkö Carl Ludvig Engel (1778-1840) tai ainakin hän hyväksyi kirkon lopulliset suunnitelmat. Sahalahden vuonna 1829 valmistuneessa empiretyylisessä kirkossa toki vahvasti näkyy arkkitehti Engelin oma kädenjälki.
Engelin jälkeen Suomen intendentinkonttorin päällikkönä oli saksalaissyntyinen arkkitehti Ernst Lohrmann (1803-1870). Hän oli myös kirkkoihin erikoistunut arkkitehti. Lohrmann suunnitteli Sahalahden kirkon myöhemmin valmistuneen kellotapulin, joka liitettiin runkohuoneeseen matalammalla rakennusosalla.
Kirkon ensimmäisen alttaritaulun Kristus ristillä maalasi Turun akatemian piirustusmestari Anders Dahlsten. Teos oli valmistunut jo vuonna 1752, eli ennen nykyisen kolmannen kirkon valmistumista. Dahlstenin teos on tallella sakastin puolella, jonne se sijoitettiin uudemman alttaritaulun tieltä.
Seurakunta halusi kirkkoon edellistä komeamman alttaritaulun. Siksi
käännyttiin Alexandra Frosterus-Såltinin (1837-1916) puoleen. Hän oli siihen aikaan eräs Suomen suosituimmista alttaritaulujen tekijöistä. Tiedossa oli myös mitä saadaan, kun hän on tekijänä. Frosterus-Såltinin teokset muistuttavat toinen toisiaan, sillä hän teki niitä peräjälkeen useita.
Syykin ahkeruuteen oli selvä. Frosterus-Såltinin puolison, lääkäri Fredrik Viktor Såltinin kuollessa, hän jäi kolmen lapsen yksinhuoltajaksi. Nuorimmainen oli vasta yhdeksänvuotias. Varsinaiselta ammatiltaan Frosterus-Såltin oli piirustuksenopettaja. Hän maalasi alttaritauluja opetustyönsä ohella. Hän sai paljon tilauksia, mutta osin se ehkä johtui siitäkin, että naismaalarin palkkio oli pienempi kuin sen ajan miesmaalarin.
Sahalahden kirkon värikäs alttaritaulu Tulkaa minun tyköni valmistui vuonna 1896.
Urut ovat tietysti Kangasalan urkutehtaan tuotantoa. Kirkossa on noin 550 istuinpaikkaa, joten tilaa riittää.
Sankarihautausmaan muistomerkin on tehnyt kuvanveistäjä Erkki Toukolehto (1902-1962). Se kuvaa surevaa leskeä ja lasta.
2000-luvun alku oli Suomessa kuntaliitosten aikaa. Näin kävi myös Kangasalan alueella. Sahalahti liittyi Kangasalaan vuonna 2005. Kuhmalahti tuli perässä vuonna 2011. Sahalahti ehti olla vuosina 1581-2004 itsenäinen seurakunta ja kunta. Kunnioitettava saavutus.
Kuntaliitokset johtivat myös seurakuntaliitoksiin. Kangasalan seurakunnan alueella on nyt neljä kirkkoa: Sahalahden lisäksi Kuhmalahdella, Vehkajärvellä ja Kangasalalla.
Vehkajärvi on Kuhmalahteen kuuluva kylä, eli nykyään sekin kuuluu Kangasalaan.
SAHALAHDEN KIRKKO
Osoite: Vanha Pakkalantie 35, Sahalahti (Kangasala).
