
KUHMALAHTI / PIRKANMAA – Kuhmalahti on entinen itsenäinen kunta, joka vuonna 2011 liitettiin Kangasalaan. Kuhmalahdesta muodostettiin Kangasalan kappeliseurakunta jo vuonna 2005. Näin Kuhmalahden seurakunta palasi omille juurilleen. Käytännössä ympyrä siis sulkeutui, sillä ennen itsenäistymistään vuonna 1901 Kuhmalahti oli Kangasalan kappeli.
Vastaavanlaiset organisaatiomuutokset ovat olleet tuttuja muuallakin Suomessa. Syyt ovat taloudelliset. Vaikka hallinto muuttuu, niin kylän kirkko, paikallisten silmäterä, jää. Näin myös Kuhmalahdella. Vuonna 1848 valmistuneesta puukirkosta halutaan pitää hyvää huolta.
Kuhmalahdellakin on eletty aikaa, kun kaikki halukkaat seurakuntalaiset eivät mahtuneet kirkkoon sisälle jumalanpalveluksen aikana. Ei edes kirkon laajentaminen auttanut. Kirkossa käynti kuului jokaisen kyläläisen normielämään. Jumalansanan ohella kuultiin virallisia tiedotuksia, tavattiin sukulaisia, tutustuttiin muihin kyläläisiin jne. Oma kyläkirkko mahdollisti myös sen, että ei tarvinnut kulkea hankalia matkoja emäkirkolle.
Kuhmalahden edellinen puukirkko valmistui vuonna 1664, mutta seurakunnan jäsenmäärän kasvaessa kirkko kävi 1800-luvulle tultaessa liian pieneksi. Pitäjänkokouksessa päätettiin rakentaa isompi kirkko. Sopiva paikka olisi puretuksi tulevan vanhan kirkon vierestä. Kirkonrakentaja Matti Åkerblomin rakentama vanhan kirkon kaksinivelinen kellotapuli sai jäädä paikoilleen.
Uutta kirkkoa rakentaessa Suomi oli osa Venäjän keisarikuntaa. 1800-luvun alkuvuosikymmeninä arkkitehtikoulutus oli vasta alkamassa. Ruotsin vallan aikana julkista rakentamista johdettiin Tukholmasta, mutta autonomian aikana Helsingin Yleisten rakennusten intendentinkonttorista.

Viraston ensimmäinen päällikkö eli intendentti oli italialaissyntyinen arkkitehti Charles Bassi ja seuraava saksalaissyntyinen Carl Ludvig Engel. Jälkimmäistä seurasi myös saksalaissyntyinen Ernst Lohrmann (1803-1870), joka laati Kuhmalahden kirkon piirustukset.
Arkkitehti Lohrmann oli erikoistunut suunnittelemaan julkisia rakennuksia, erityisesti juuri kirkkoja. Eri puolella Suomea on useita Lohrmannin piirtämiä kirkkoja, joista osa rakennettiin vasta hänen kuolemansa jälkeen.
Kuhmalahden komea puukirkko valmistui vuonna 1846. Keltainen väri oli siihen aikaan muodissa. Elettiin vielä empiren jälkimainingeissa. Koristeellisempi uusgotiikka oli vasta tulossa.
Rakennuksesta tuli sisätiloiltaan avara basilikanmallinen pitkäkirkko. Tasakattoisessa kirkkosalissa on kolme pylväiden erottamaa laivaa. Kirkossa oli alun perin myös pylväiden kannattamat lehterit, mutta ne purettiin myöhemmin pois.
Nykyään istumapaikkoja on noin 400 hengelle, joten tilaa on pienelle seurakunnalle.
Valoisan, mutta niukasti koristellun kirkkosalin kaksiosaisen alttaritaulun Ristiinnaulitseminen ja Lain antaminen Siinailla on maalannut tuntemattomaksi jäänyt taiteilija Sviefeld vuonna 1795. Teos siirrettiin edellisestä kirkosta uuteen. Vanhasta kirkosta tuotiin myös kaksi puuveistosta, jotka esittävät ristiinnaulittua Jeesusta ja piispa Henrikiä.
Kirkon urut tilattiin paikalliselta Kangasalan urkutehtaalta.
Kirkkovaltuusto päätti kirkkoneuvoston esityksen pohjalta, että Kuhmalahden kappeliseurakunta lakkautetaan hallinnollisena yksikkönä vuoden 2024 alusta. Nykyään Kuhmalahden kappeliseurakunnasta käytetään nimitystä Kuhmalahden seurakunta-alue.
KUHMALAHDEN KIRKKO
Osoite: Kirkkotie 45, Kuhmalahti (Kangasala).



























