KANGASALA / PIRKANMAA – Kangasalan asukkaat ovat valinneet kirkkonsa paikkakunnan kauneimmaksi rakennukseksi. Sen sijaan rakennuksen kirkkosali saattaa olla koko Suomen kaunein, tai ainakin eräs hienoimmista. Kirkkosali on kaunis kuin koru.
Paikallinen kirkkoherra saattoi kuitenkin aikoinaan olla kirkon sisustuksesta eri mieltä. Hänestä se oli liiankin korea. Pappia kismitti, kun seurakunta enemmänkin ihmetteli koristeellisen katon yksityiskohtia ja kuunteli vähemmän, mitä kirkkoherralla oli saarnastuolissa sanottavana. Niinpä hänen määräyksellään katon tähtikoristeet peitettiin vihreällä maalilla 1950-luvulla.
Onneksi 1980-luvun kunnostustöissä 1800-luvun lopun barokkityylinen katto palautettiin entiselleen. Nyt se on väriloistossaan todellinen maamme kirkkosalien helmi. Suomen eräs tunnetuin ja suosituin kirkkoarkkitehti Josef Stenbäck (1854-1929) voi tyytyväisenä ihailla pilvenreunalla aikaansaannostaan. Hänet oli nimittäin palkattu vuoden 1896 kirkon muutostöiden suunnittelijaksi.
Kasettikaton malli saatiin Keski-Euroopan barokkikirkoista. Jokainen neliö koristeltiin kahdeksansakaraisella tähdellä, jonka keskellä on vielä nelisakarainen lehtikullattu tähti. Täällä todellakin istutaan sinisen tähtitaivaan alla.
Kangasalan kirkossa on kotimaista kirkkohistoriaa, maalauksia, pyhimyksen patsaita, kattokruunuja jne. enemmän kuin monessa kirkossa yhteensä. Niihin liittyvien tarinoiden määrä on loputon. Eräs oleellisin on kirkon urkujen historia, Kangasalalla kun ollaan. Paikkakunta on ollut Suomen merkittävin urkujen rakentamisen keskus.
Anders Thulé (1813-1872) oli Ruotsissa syntynyt, mutta Suomeen muuttanut urkujen rakentaja, alan yksi pioneereista maassamme. Ensimmäiset hänen nimellään valmistetut urut tulivat Tammisaaren kirkkoon ja järjestyksessä toiset Kangasalan uuteen kirkkoon vuonna 1845. Toiminnan laajentuessa Anders Thulé perusti Kangasalan urkutehtaan.
Poika Bror Axel Thulén jatkoi menestyksellisesti isänsä aloittamaa yritystoimintaa. Kangasalan urkutehtaasta tuli Suomen johtava urkujen valmistaja. Yritys oli jatkossakin perheyritys, sillä seuraavana oli vuorossa pojanpoika Martti Tulenheimo (vuoteen 1906 Thulé).
Neljännen sukupolven, Martin pojan Pertti Tulenheimon, aikana urkutehtaasta tuli Pohjoismaiden suurin. Kangasalan urkutehtaan toiminta päättyi kuitenkin konkurssiin vuonna 1983. Toimintaa jatkoi vielä uusi yritys, Kangasalan Urkurakentamo, mutta senkin tarina päättyi vuonna 1995.
Kangasalan kirkon urut on uusittu moneen kertaan, mutta ensimmäisten urkujen julkisivu on jätetty muistona koristeeksi. Länsisiivessä on vielä toiset urut, jota on myös Kangasalan Urkurakentamon tekemät.
Nykyinen Kangasalan kirkko on seurakunnan kolmas. Ensimmäisestä kirkosta on otettu talteen puiset 1400-luvun arvokkaat pyhimysveistokset. Alttarin vieressä on Neitsyt Maria, saarnastuolin kupeessa Pyhä Henrik ja häntä vastapäätä apostoli Johannes.
Koristeellinen saarnastuoli oli Kangasalan toisessa kirkossa. Painavaa rakennelmaa kannattelee harteikas mies Pyhä Kristoforos eli Kristuksen kantaja. Kreikkalainen on ollut eräs ortodoksisen ja katolisen kirkon suosituimmista pyhimyksistä, onhan hän muun muassa urheilijoiden, merimiesten ja matkailijoiden suojeluspyhimys. Kangasalan lisäksi voimamies kannattelee saarnastuolia Hattulan, Askolan, Petäjäveden ja Vesilahden kirkoissa.
Kangasalan 1600-luvun saarnastuoli on koristeltu apostolien korkokuvilla. Katoksen yllä on enkelihahmojen ohella pelikaani, Kristuksen symboli ja katoksen alta löytyy täältäkin aurinko.
Kirkon 1800-luvun alttaritaulun Jeesus Getsemanen puutarhassa on tehnyt majuri Johan J. Tavastjärna, joka on jäänyt Suomessa melko tuntemattomaksi. Myös kirkon aikaisempi 1700-luvun alttarimaalaus on esillä kirkossa.
Kirkkosalin seinällä on marmorinen muistolaatta, jolla muistellaan rajan taakse jäänyttä Kivennavan kirkkoa. Kenraalimajuri Aaro Pajarin miehet rakensivat kyseisen kirkon, mutta se tuhoutui sodan melskeissä. Taulu ehdittiin ottaa talteen ja se oli sodan jälkeen Pajarin kotona. Hänen kuoltua muistomerkki tuotiin Kangasalan kirkkoon. Paikka on sopiva, sillä Kangasalalla asuu useita Kivennavan evakkojen jälkeläisiä.
Sivulaivan seinällä on lahjoituksena saadut muotokuvat Kaarina Maununtyttärestä ja hänen tyttärestään Sigrid Vasasta. Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n puoliso kuva selittyy sillä, kun Kaarina Maununtytär asui miehensä kuoltua Kangasalan Liuksialan kartanossa vuosina 1577-1612. Hänet on haudattu Turun tuomiokirkkoon.
Kirkkosalin hienon tunnelman täydentävät lukuisat kattokruunut. Useat ovat vanhoja lahjoituksina saatuja. Ne on myöhemmin sähköistetty. Kirkossa tehtiin laajat kunnostustyöt 1980-luvulla. Niistä vastasi arkkitehti Seppo Rihlama. Hän on myös suunnitellut kirkon uudemmat kattokruunut.
Kirkon pohjoisseinässä rakennuksen ulkopuolelle on muurattuna mystinen Verikivi, jonka olemassaolo jää hämäräksi ilman tietoa, mistä oikein on kyse. Legendan mukaan Kuussalon kylässä asunut Kaarina mestattiin epäiltynä noituudesta. Hän vannoi syyttömyyttään ja siitä todisteena mestauskivi tulisi vuotamaan verta. Kangasalan vaakunassa on seitsemän punaista pisaraa muistuttamassa verisestä kivestä.
Nykyistä kirkkoa edeltävä lähes samalla paikalla sijainnut kirkko rakennettiin 1650-luvulla. Se alkoi käydä ajan myötä ahtaaksi ja kuntokin rapistui. Elettiin Ruotsin vallan aikaa ja 1700-luvulla kuningas kehotti rakentamaan kestävämpiä kivikirkkoja. Suomessa tyydyttiin kuitenkin useasti edullisempaan puukirkkoon. Kangasalalle tuli kuitenkin perinteinen harmaakivikirkko, jollaisia ei enää montaa Suomessa 1700-luvulla rakennettu. 1800-luvulle tultaessa tiili korvasi rakennusmateriaalina perinteisen kiven.
Kangasalan kirkon piirustukset saatiin Tukholman yli-intendentinvirastosta. Rakennustöistä vastasi tunnettu kirkonrakentaja Antti Piimänen, joka oli erikoistunut enemmänkin puukirkkoihin. Apunaan hänellä oli paikallinen muurari Gustav Rosenberg. Kirkko valmistui vuonna 1767, mutta toistaiseksi ilman tornia. Se saatiin valmiiksi kymmenisen vuotta myöhemmin, mutta työnjälki osoittautui epäkelvoksi. Torni romahti. Uusi, nykyinen torni valmistui vuonna 1800.
Kangasalan vanhalla hautausmaalla on eräs mielenkiintoinen sukuhauta. Kuuluisa monitoimimies, kirjailija, teatterijohtaja ja historioitsija Jalmari Finne (1874-1938) syntyi Kangasalalla. Nykysukupolvi muistaa hänet Kiljusen herrasväestä.
Kangasalan kotiseutumuseon ylimmässä kerroksessa on omistettu osasto Jalmari Finnelle. Lapsuusvuosien lisäksi Finne asui Kangasalalla elämänsä viimeiset yksitoista vuotta. Kangasalan Lepokodissa oli hänen huoneensa. Jalmari Finne on haudattu synnyinpitäjänsä hautausmaalle.
Kangasalan seurakunnan alueella on kolme muutakin tutustumisarvoista kirkkoa: Sahalahdella, Kuhmalahdella ja Vehkajärvellä.
KANGASALAN KIRKKO
Osoite: Ainontie 1, Kangasala.
