KALVOLA / KANTA-HÄME – Arkkitehti Ilmari Launis. Pelkkä nimi herättää heti kiinnostuksen kirkoista kiinnostuneilla. Kyseessä on 1900-luvun alkuvuosien maamme eräs suosituimmista kirkkoarkkitehdeistä. Suosituksi tullut Launis suunnitteli kirkkoja aikakaudella, kun Euroopasta saapui pidetty tyylisuunta jugend myös Suomeen.
Arkkitehti Ilmari Launis (1881-1955) oli monilahjakkuus. Hänen suunnittelemansa kirkot ovat kokonaistaideteoksia niin ulkoa kuin sisältäkin. Ne ovat vieläpä keskenään erilaisia, persoonallisia rakennuksia. Launis vastasi kirkon arkkitehtuurin lisäksi kirkkosalin yksityiskohdista. Hän maalasi muun muassa alttaritauluja ja lasimaalauksia. Launis myös suunnitteli usean kirkon peruskorjauksia.
Jugendiin kuuluu omaperäinen ja koristeellinen muotokieli. Niinpä se antoi suunnittelijalle mahdollisuuden suureen mielikuvitukseen. Jugend ei vaikuttanut pelkästään arkkitehtuurissa, vaan yleensäkin muotoilussa, kuten julistetaiteessa tai huonekalujen suunnittelussa. Jugendille erityistä olivat rikas ornamentiikka ja aaltoilevat viivat. Vain mielikuvitus oli rajana.
Jugendin suosio kesti kovin lyhyen ajan. 1920-luvulle tultaessa jugendin rönsyilevän tyylin tilalle tuli yksinkertaisempi klassismi ikään kuin vastareaktiona. Suomessa on kirkkoja, joiden kirkkosalin jugend-ilme muutettiin myöhemmin. Osassa on säilynyt, ja hyvä niin, sillä tänä päivänä jugendin värikäs muotokieli on hyvin pidetty.
Arkkitehti Launiksen suunnittelema Kalvolan kirkko valmistui vuonna 1921. Se rakennettiin palaneen puukirkon tilalle. Vanhasta on jäljellä enää tien toisella puolella sijaitsevan hautausmaan keskiaikainen kivisakasti. Ehkäpä juuri siksi uuden kivikirkon rakennusmateriaaliksi valittiin paikallinen punertava graniitti, joka tosin oli muutenkin jugend-arkkitehtien suosiossa.
Kalvolan kirkko on päätytornillinen kolmilaivainen pitkäkirkko. Keskimmäinen suurin ja korkein laiva synnyttää mielikuvan basilikasta, sillä keskilaiva kohoaa sivulaivoja huomattavasti korkeammalle. Kirkkosalin yllä on holvimainen betonista valettu katto.
Kirkon melko hillitystä maalauskoristelusta ja lasimosaiikeista vastasi arkkitehti Launis. Lopputulos on tyylikäs. Suomessa on toki jugend-kirkkoja, jotka ovat huomattavasti koristeellisempiakin kuin Kalvolan kirkko.
Alttaritaulu puuttuu, mutta sen tilalla on puinen krusifiksi. Se on hankittu Saksan pienestä Oberammergaun kylästä, joka on tunnettu kymmenen vuoden välein esitettävästä Kärsimysnäytelmästä sekä raamatullisista puuveistoksistaan. Kalvolan kirkon krusifiksi ei siis ole peräisin keskiajalta, kuten monet vastaavat veistokset vanhoissa kirkoissamme.
Kalvolan kirkossa on istumapaikkoja 350 hengelle. Kirkon takaosassa on erillinen sali, missä voidaan järjestää esimerkiksi kahvitilaisuuksia. Takasalissa on tilaa 40 hengelle.
Kirkon ensimmäiset urut olivat Kangasalan urkutehtaan vuonna 1924 valmistamat. Ne ovat edelleen esillä kirkossa, mutta urut ovat kuitenkin jääneet pois käytöstä. Niiden tilalla on vuonna 2021 hankitut Mixtuur-virtuaaliurut.
Kyseessä on uusinta tekniikkaa, mikä on kehitetty erityisesti urkurien käyttöön. Virtuaaliset urut eivät korvaa kokonaan oikeita pilliurkuja, mutta niillä voidaan soittaa monipuolista urkumusiikkia. Virtuaalisilla uruilla on mahdollista harjoitella urkujen soittoa kuulokkeiden kanssa ilman, että soitto kuuluu muihin tiloihin. Nykyaikaiset digitaaliurut ovat yleistymässä.
Vaikka Kalvolan seurakunta sai olla pitkään itsenäinen, on se aina ollut jäsenmäärältään pieni. Talous on ollut tiukalla. Lopulta juuri taloudelliset haasteet alkoivat olla pienelle seurakunnalle niin suuret, että vuonna 2023 Kalvolan seurakunta lakkautettiin ja liitetiin Hämeenlinna-Vanajan seurakuntaan.
Kalvolan kunta liitettiin Hämeenlinnan kaupunkiin jo vuonna 2009. Kalvolan keskustaajama on lasitehtaasta tunnettu Iittala.
KALVOLAN KIRKKO
Osoite: Iittalantie 300, Iittala (Hämeenlinna).
