VARSINAIS-SUOMI / TAIVASSALO – Tänne kannattaa tulla kauempaakin, sillä Taivassalon Viiasten kartanomuseo on eräs Varsinais-Suomen monipuolisimmista kotiseutumuseoista. Moni hämmästyy näkemästään.
Nähtävää on niin paljon, että kiireisinkään ei selviä täältä nopeasti ulos. Varaa siis riittävästi aikaa. Poikkeuksellisen monipuolisen museon käytössä on kartanon päärakennuksen lisäksi piharakennuksia.
Hakkeenpääntien varressa sijaitseva Viiasten keltaiseksi maalatun kartanon historia ulottuu 1300-luvulle, kun saksalaissyntyinen Anders Garp sai kylän maat haltuunsa. Kartanon tilukset olivat suvun halussa 1700-luvun loppuun. Nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1779 Kustaa III:n aikana. Hänen kuvansanakin löytyy museon seinältä. Tällöin kartanon omistajana oli Gustaf Malm, jonka vaimo oli omaa sukua Carpelan.
Myöhemmin uusi omistaja Henrik Gustaf Wittfooth muutti taitekaton muodinmukaisesti aumakatoksi. 1800-luvulla aumakaton tilalle tuli satulakatto.
Eräs suvun edustaja, hovioikeudenkomissaari Hans Wittfooth oli aikoinaan eräs Turun rikkaimmista suola- ja rihkamakauppiaista. Hänellä oli omaisuutta neljä kertaa niin paljon kuin Turun muilla saman alan kauppiailla yhteensä. Hans Wittfoothin veljen, Gustafin sukuhaara elää yhä Taivassalossa ja on ainoa elossa oleva tämän suvun sukuhaara.
Taivassalo-Seura osti purkutuomion saaneen kartanon päärakennuksen museon perustamista varten 1961. Samanaikaisesti aloitettiin esineistön kerääminen. Perusteellisten kunnostamistöiden jälkeen museo saatettiin vihdoinkin avata 1970.
Talonpoikaisesineistö on kerätty eri puolilta Taivassaloa, mutta monet kartanokulttuuriaiheiset esineet ovat peräisin Wittfooth-suvulta. Pää- ja piharakennukseen on tallennettu yli 8500 esineen kokoelmat. Museo kuvaa vanhaa kartanokulttuuria, jossa on myös asuttu 1960-luvulle asti.
Päärakennuksen ensimmäinen kerros esittelee kartanoaikaa. Esimerkiksi isännän työhuone on sisustettu 1800-luvun lopun asuun. Pöydällä on avattuna taksvärkkikirja, johon merkittiin aikanaan torppareiden, mäkitupalaisten ja muiden taksvärkkiläisten kartanolle tekemä työ. Löytyypä huoneesta kassakaappikin. Se on ollut Taivassalon kunnan käytössä.
Alakerran eräs mielenkiintoisimmista huoneista on alkovi, jossa talon emäntä ja isäntä nukkuivat. Perheen lapsilla ja vierailla oli makuutilat yläkerrassa.
Kun alakerta on käyty läpi, kannattaa suunnata yläkertaan. Toisessa kerroksessa pääpaino on taivassalolaisten arjessa. Yhdessä huoneessa on esillä sota-ajan muistoja. Toisessa on 1900-luvun luokkahuone. Tilaa on varattu myös suutarin työlle, kalastukselle, puuastioille, käsitöille ja Karjalasta Taivassaloon tulleille siirtolaisille.
Ulkorakennuksissa on muun muassa muonamiehen, navettapiikojen ja renkien huoneet. Oma tila on varattu ajokalu- ja valjasnäyttelylle. Kartanolla oli oma tuulimylly, mutta pihan tuulimylly on tuotu Kustavista.
Vaikka museon toiminta perustuu pitkälti vapaaehtoistoimintaan, antaa lopputulos ammattimaisen vaikutelman aina Taivassalo-seuran informatiivisia nettisivuja myöten.
VIIASTEN KARTANOMUSEO
Osoite: Hakkeenpääntie 290, Taivassalo.
