VIIALA / PIRKANMAA – Viisi miljoonaa markkaa. Se oli iso summa rahaa, mutta sen vuorineuvos Emil Aaltonen (1888-1949) lupasi alkupääomaksi Viialan kirkon rakentamiseksi. Tehtailija Aaltonen oli tehnyt kenkäteollisuudessa miljoonaomaisuuden. Elettiin sodan jälkeisiä pulavuosia ja ulkopuolinen apu tuli seurakunnalle enemmän kuin tarpeeseen.
Tehtailija Aaltonen ei ollut ainoa kirkkohankkeeseen vahvasti taloudellisesti mukaan lähtenyt. Apuun tuli myös paikallinen vaneritehdas Viiala Oy. Iso merkitys oli myös sodanjälkeisellä Amerikan avulla, kun Atlantin takaiset luterilaiset seurakunnat myönsivät rahallista avustusta Suomen kirkolle.
Alun perin Amerikasta tuotu sementtilasti oli tarkoitettu pohjoisen Lapin jälleenrakennettaville kirkoille. Siellä suunnitelmat olivat vasta valmisteilla, mutta Viialassa oltiin jo pidemmällä. Sementtilasti luovutettiin Viialan seurakunnalle. Tosin alkuperäinen sementti käytettiin ensin Viiala Oy:n tarpeisiin, koska Viialassakin kirkkohanke oli vielä kesken. Kun oli aika kirkon rakentamiselle, Viiala Oy toimitti vuorostaan sementin työmaalle.
Viialan taajaman kehitykselle ensiarvoisen tärkeää oli 1800-luvun lopulla rakennettu rautatie. Sen tulon myötä Viialasta kehittyi teollisuuspaikkakunta: höyrysaha, lasitehdas, vaneritehdas, viilatehdas, nahkatehdas jne. Teollisuus tarvitsi työväkeä, jota saatiinkin eri puolilta Suomea.
Työvoiman pysymistä helpotettiin rakentamalla oma kirkko. Elettiin aikaa, kun teollisuustyöväki oli jotenkin sidottava paikkakunnalle. Rakentamalla oma koulu ja kirkko olivat hyviä vaihtoehtoja. Ensimmäisen koulun Viialaan perusti Akaan Höyrysaha jo vuonna 1885.
Vaatimatonkin rukoushuone kelpasi aluksi. Sellainen saatiin 1900-luvun alkuvuosina.
Oma seurakunta perustettiin vasta vuonna 1927, kuitenkin aikaisemmin kuin vuonna 1932 perustettu Viialan kunta. Viialassa sanotaankin, että ilman seurakuntaa ei olisi kuntaakaan. Seurakunnan jäsenmäärän kasvaessa ja rukoushuoneen käydessä ahtaaksi sekä ajan myötä huonokuntoiseksi, vahvistui ajatus oikean kirkon rakentamisesta. Sotavuodet siirsivät toteutusta eteenpäin.
Innostus omalle kirkolle oli Viialassa suuri, mutta ilman talkootyötä ja ennen kaikkea ilman merkittäviä lahjoituksia uutta kirkkoa ei olisi saatu. Viialan vuonna 1950 valmistuneesta kirkosta tuli eräs ensimmäisistä sotavuosien jälkeen rakennetuista kirkoista Suomessa.
Viialan kirkon on suunnitellut tamperelainen arkkitehti Jaakko Tähtinen (1904-1970). Vaikka Viialan kirkon lisäksi Tähtinen on suunnitellut Valkeakosken Metsämaan kirkon, hänet tunnetaan paremmin suunnittelemistaan asuin- ja toimistorakennuksista. Muun muassa Tampereen vanha jäähalli on Tähtisen suunnittelema.
Viialan vaaleaksi rapatusta kirkosta tuli juuri sellainen, mikä oli muotia 1950-luvulla: yksinkertaisen pelkistetty funkisrakennus, niin sisältä kuin ulkoakin. Jyrkkine harjakattoineen ja italialaistyylisine kellotorneineen se näyttää kuitenkin oikealta kirkolta. Rakennuksen ulkonäössä sanotaan olevan keskiaikaisen harmaakivikirkon piirteitä. Päätykoristelun on kuitenkin korvannut yksinkertaisempi kapeista pystyikkunoista tehty muodostelma.
1950-luvulla ymmärrettiin kirkkoja suunnitellessa ottaa huomioon seurakunnan hallinnollisetkin tarpeet. Viialan kirkko sai pienen erillisen siipirakennuksen. 1980-luvulla rakennettiin vielä erillinen kaksikerroksinen seurakuntasali, joka on yhteydessä kirkkosaliin.
Viialan suorakaiteenmallisen pitkäkirkon sisätilat on sisustettu ajan hengen mukaan niukan tyylikkäästi. Osa voi pitää kirkkosalin tunnelmaa jopa tylsänä. Vaaleasävyisen kirkkosalin penkit ja katto on tehty ruskeaksi sävytetystä puusta.
Kuoriosan alttaritaulu on lähes ainoa värikäs yksityiskohta. Taidemaalari Lennart Segerstrålen (1892-1975) tekemä alttaritaulu Kristus Viialan katukuvassa on saatu yksityishenkilön lahjoituksena. Nimensä mukaisesti alttaritaulun toteutus ei ole ihan tavanomainen. Segerstrålen maalaamia alttaritauluja löytyy useista maamme kirkoista.
Lahjoituksina saatiin paljon muutakin. Viialan viilatehdas lahjoitti tyylikkäät valaisimet ja kattokruunut, jotka ovat Orno Oy:n valmistamat. Lahjoituksina tulivat myös ehtoollisvälineet, kynttilänjalat, alttarin tekstiilit ja saarnastuolikin.
Kuten monissa muissakin kirkoissa, myös Viialassa tilattiin ensimmäiset urut Kangasalan urkutehtaalta. Nykyiset urut vuodelta 1989 ovat Urkurakentamo Hans Heinrichin tuotantoa.
Akaa on entinen kunta, joka lakkautettiin vuonna 1946. Vuonna 2007 Toijalan kaupunki ja Viialan kunta yhdistyivät muodostaen jälleen Akaan kaupungin. Myöhemmin vuonna 2011 Akaaseen liittyi myös Kylmäkosken kunta.
Viialan seurakunta oli itsenäinen vuosina 1927-2006 ja nyt se on osa Akaan seurakuntaa. Viialan kirkko on yksi Akaan kolmesta kirkosta. Muut ovat Toijalassa sijaitseva Akaan kirkko ja Kylmäkosken kirkko.
(Viialan kirkko on pääosin suljettu vakavan sisäilmaongelman takia. Tiloista on löytynyt terveydelle haitallisia bakteereita. Seurakunta harkitsee jopa viiden miljoonan euron korjausta ja rakennuksen osittaista purkamista. Muutokset vaativat neuvotteluja Museoviraston kanssa, koska kirkko on suojeltu.)
VIIALAN KIRKKO
Osoite: Nordintie 3 A, Toijala (Akaa).
