VILJAKKALA / PIRKANMAA – Viljakkalan kahden tuhannen asukkaan kunnan itsenäisyys päättyi vuonna 2007, kun se liitettiin Ylöjärven kaupunkiin. Samalla myös Viljakkalan seurakunta liitettiin suurempaan Ylöjärven seurakuntaan. Yhdistymisestä huolimatta viljakkalalaisilla on käytössään oma vuonna 1843 valmistunut kirkko.
Entinen kaivospaikkakunta houkutteli työväkeä alueelle. Omalle kirkollekin oli tarvetta Viljakkalan asukkaille. Viljakkalan Haverimäellä on ollut kaivostoimintaa jo 1700-luvulta alkaen. Aluksi, vuoteen 1875 asti, mielenkiinto kohdistui rautamalmiin.
Myöhemmin, vuodesta 1935 vuoteen 1960, Oy Vuoksenniska Ab louhi Haverissa kultaa, kuparia ja hopeaa. Muun muassa Helsingin olympialaisten kulta- ja hopeamitalit, 300 kappaletta kumpaakin lajia, on saatu Haverin kaivoksesta.
Kaivostoiminta on Haverissa päättynyt, mutta Viljakkalan kirkko on yhä hyvässä kunnossa. Nykyinen kirkko ei ole seurakuntalaisten ensimmäinen. Edellinen tuli huonokuntoisena puretuksi.
Uutta Viljakkalan kirkkoa rakennettaessa elettiin jo Venäjän keisarin alaisuudessa. Aikaisemmin kirkon suunnittelusta vastasivat tunnetut rakennusmestarit, vaikka lopulliset piirustukset Ruotsin vallan aikana piti hyväksyttää Tukholman yli-intendentinvirastossa. Venäjän vallan aikana julkisten rakennusten, kuten kirkkojen, suunnittelusta vastasivat Suomen Yleisten rakennusten intendentinkonttorin ulkomailla koulutuksen saaneet arkkitehdit.
Tukholmassa kouluttautunut arkkitehti Anton Arppe (1789-1862) suunnitteli maahamme virkatyönään useita kirkkoja. Muun muassa Viljakkalan puukirkko on hänen suunnittelemansa. Viraston johtajana samanaikaisesti ollut arkkitehti Carl Ludvig Engel valvoi suunnittelutyötä, joten usein myös hänen nimensä liitetään Viljakkalan kirkkoon.
Viljakkalan kirkosta tuli pohjakaavaltaan perinteinen päätytornillinen pitkäkirkko, jonka sivuilla ovat asehuone ja sakasti. Empire ja keltainen ulkoasu oli siihen aikaan muodissa. Kirkkoon tehtiin pieniä muutoksia myöhemmin, esimerkiksi tornia korotettiin vuonna 1878. Nykyinen kupupääte on 1900-luvulta.
Tapana oli, että hirrestä rakennettu kirkko sai olla useampia vuosia ilman ulkolaudoitusta. Kun hirret olivat asettuneet paikoilleen, asenettiin ulkopintaan lautaverhous.
Hillitysti koristellun kirkkosalin sisäkatteena on kaareva lautaholvi, joka muusta poikkeavalla värityksellään ja ristikkokuvioinnillaan tuo lisäilmettä sisätiloihin.
Taidemaalari Felix Frangin (1862-1932) maalaama alttaritaulu Ristiinnaulittu erottuu
värikkäänä yksityiskohtana muuten niin vaaleansävyisen kirkkosalin tunnelmasta. Frang oli arvostettu ja hyvin tuottelias alttaritaulujen tekijä. Liki paristakymmenestä Suomen kirkosta löytyy hänen maalaama teos. Frang asui perheensä kanssa Ikaalisissa maalaten pienessä mökissään suuriakin alttarimaalauksia.
Viljakkalan sankarihautausmaan ja sankaristin on suunnitellut täälläkin kuvanveistäjä Ilmari Wirkkala. Hän suunnitteli useita sankarihautausmaita ja kuutisenkymmentä sankarimuistomerkkiä.
VILJAKKALAN KIRKKO
Osoite: Kirkkokuja 14, Viljakkala (Ylöjärvi).
